Muistojen komeroista

Оглавление

Alkio Santeri. Muistojen komeroista

I. SYKSYN TULLEN

II »KYLLÄHÄN VALTESMANNI MUN TUNTOO.»

III »SEPÄ HAUSKAA … KAH!»

IV. REIPAS EMÄNTÄ

V. HOLLIJUTTU

VI. HERASTUOMARIN KERTOMUS

VII. MANU-PAPISTA

VIII. TAPANINPÄIVÄ MÄKELÄSSÄ 1870-LUVULLA

IX. RASMUS REILU

X. TYÖNORJAT

XI. KERRAN YÖKULUSSA

XII. KESÄINEN MATKAMUISTELMA

XIII. RIKOSLAPSI

XIV. TAMMISEN ENSIMMÄINEN KORVO

XV. VALSSI

Отрывок из книги

Kun miesjoukko oli kokoontunut, tälläkin kertaa Tervasmäen sepän tupaan, siellä kun oli melkein kaikista mukavin olla ja seppä piti siitä että heille tultiin, aloitti Tamminen kertomuksensa.

– Niinkuin tiedätte, olin minä nuoruudessani tulinen mies. Ja kun olin saanut päähäni, että raittiusaate on maailman kaikkein suurin ja tärkein aate, seurasi siitä, että aloin sitä koko sielustani harrastaa. Minä en laskenut ohitseni yhtäkään juovuksissa olevaa ihmistä ilman, etten olisi hänelle julistanut juoppouden turmiollisuutta. Eikä siinä tullut aina sanoja valituksi. Tästä seurasi, että miehet, jotka eivät ryyppäämistä pitäneet kunnianasianaan, alkoivat karttaa minua aina kun olivat päissään. Mutta sitä vastoin kaikki n.s. »ilkeät juopot» ne alkoivat minua kunnioittaa tervehdyskäynneillään aina silloin, kun olivat itse mielestään »sopivassa laissa».

.....

Minun toverini seurasi joukkuetta rättärin apumiehenä vanginkuljettajalle.

Matkalla olivat he vielä »raittiusmiestä» noituneet ja valittaneet, kun näin kävi.

.....