Hirtettyjen kettujen metsä / Лес повешенных лисиц. Книга для чтения на финском языке

Оглавление

Арто Паасилинна. Hirtettyjen kettujen metsä / Лес повешенных лисиц. Книга для чтения на финском языке

I OSA

1

2

3

4

5

II OSA

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

III OSA

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

SANASTO

Отрывок из книги

Tukholmassa Humlegårdin varrella vanhassa arvokkaassa kivitalossa asui varakasta väkeä, kuten esimerkiksi suomalaissyntyinen Oiva Juntunen. Ammatiltaan hän oli roisto.

Oiva Juntunen oli hoikanpuoleinen, kolmenkymmenen ikäinen poikamies, syntyisin Vehmersalmelta Savosta. Vaikka hän oli ollut maailmalla jo toistakymmentä vuotta, hän saattoi viännähyttää muutaman sanan savoa[1], jos sattui leikkisälle päälle:

.....

Vaan jos puristaisi pojalta rahat pois? Iskisi nyrkillä jäkäläntutkijan pään mäsäksi ja vyöryttelisi ruumiin rotkoon… tai sotkisi Potsuraisjärven pohjattomiin saivoihin? Täältä Jumalan ja poliisien selän takaa kukaan ei koskaan yhtä amanuenssia kaipaisi.

Majuri Remes katseli nuotion mustuttamaa nyrkkiään. Sillä kun vinttaisi yhden kerran amanuenssia vasten ohimoluita, niin juttu olisi selvä. Nyrkillä oli moukaroitu paksupäisempiäkin kalloja, ja aina oli tulosta syntynyt. Liiankin kanssa.

.....