Kolme muskettisoturia: Historiallinen romaani
Реклама. ООО «ЛитРес», ИНН: 7719571260.
Оглавление
Dumas Alexandre. Kolme muskettisoturia: Historiallinen romaani
A. Johdanto,
I. Isä d'Artagnan'in kolme lahjaa
II. Herra de Tréville'n esihuone
III. Puheillaolo
IV. Athoksen olkapää, Porthoksen olkavyö. ja Aramiksen nenäliina
V. Kuninkaan muskettisoturit ja kardinaalin henkivartijat
VI. Hänen Majesteettinsa kuningas Ludvig kolmastoista
VII. Muskettisoturit yksityisolossaan
VIII. Eräs hovijuoni
IX. D'Artagnan näyttää näkönsä
X. Rotanliukku seitsemännellätoista vuosisadalla
XI. Juoni sotkeutuu
XII. Georges Villiers, Buckingham'in herttua
XIII. Herra Bonacieux
XIV. Meung'in mies
XV. Virkamiehiä ja miekkamiehiä
XVI. Jossa herra sinetinvartija Séguier useamman kuin yhden kerran tähysteli kellonnauhaa, soittaaksensa, niinkuin ennen muinoin
XVII. Bonacieux'in pariskunta
XVIII. Rakastaja ja puoliso
XIX. Retken suunnitelma
XX. Matka
XXI. Kreivinna de Winter
XXII. Merlaison'in baletti
XXIII. Lemmenkohtaus
XXIV. Paviljonki
XXV. Porthos
XXVI. Aramiksen teesi
XXVII. Athoksen vaimo
XXVIII. Palausmatka
XXIX. Mylady
XXX. Englantilaisia ja ranskalaisia
XXXI. Eräät prokuraattorin päivälliset
XXXII. Kamarineitsyt ja emäntä
XXXIII. Aramiksen ja Porthoksen sotavarukset
XXXIV. Kostotuumia
XXXV. Myladyn salaisuus
XXXVI. Kuinka Athos saa ilman vaivatta sotavaruksensa
XXXVII. Näky
XXXVIII. Hirveä näky
XXXIX. La Rochelle'n piiritys
XL. Anjou-viini
XLI. Colombier-Rouge'n ravintola
XLII. Kamiinitorvien hyödystä
XLIII. Aviokohtaus
XLIV. Saint-Gervais'in vallinsarvi
XLV. Muskettisoturien neuvottelu
XLVI. Perhe-asia
XLVII. Mylady'n matka
XLVIII. Veli ja sisar keskustelevat
XLIX. Upseeri!
L. Vankeuden ensi päivä
LI. Vankeuden toinen päivä
LII. Vankeuden kolmas päivä
LIII. Vankeuden neljäs päivä
LIV. Karkaus
LV. Mitä Portsmouth'issa tapahtui 23 p. Elokuuta 1628
LVI. Ranskanmaalla
LVII. Béthune'n karmeliittaluostari
LVIII. Kaksi eri hirviö-lajia
LIX. Vesipisara
LX. Punaviittainen mies
LXI. Tuomio
LXII. Mestaus
LXIII. Päätös
LXIV. Jälkiliite
Отрывок из книги
Ensimäisenä maanantaina Huhtikuussa 1625 näytti Meung'in kauppala, jossa Roman de la Rose'n kirjoittaja syntyi, joutuneen niin perinpohjaisen sekasorron valtaan, että olisi luullut hugenottien tulleen tekemään siitä toista La Rochelle'a. Joukko porvareita, nähden naisia pakenevan Isollekadulle päin ja kuullen lasten parkumista porttien kynnyksillä, kiiruhti pukeutumaan haarniskaansa ja, varustettuaan heikonpuolista asemaansa musketilla ja pertuskalla, suuntasi kulkunsa Franc-Meunier'in ravintolaa kohden, jonka edustalla tunkeili, hetki hetkeltä taajeten, paksu väkijoukko hälisten ja meluten uteliaisuudesta.
Niinä aikoina olivat säikähdykset tavallisia ja harva oli se päivä, ettei joku kaupunki saanut aikakirjoihinsa merkitä jotakin sen laatuista tapausta. Oli ylimyksiä, jotka taistelivat keskenään; oli kuningas, joka kävi sotaa kardinaalia vastaan; oli espanjalainen, joka kävi sotaa kuningasta vastaan. Siihen lisäksi, paitsi noita taisteluja, yksityisiä tai yleisiä, salaisia tai julkisia, oli vielä rosvoja, kerjäläisiä, hugenotteja, susia ja lakeijoita, jotka kävivät sotaa koko maailmaa vastaan. Porvarit kävivät aina aseissa rosvoja, susia ja lakeijoita vastaan – toisinaan kuningasta vastaan, – mutta eivät koskaan kardinaalia ja espanjalaista vastaan. Tästä totutusta tavasta oli siis seurauksena, että yllämainittuna Huhtikuun ensimäisenä maanantaina v. 1625 porvarit, kuullessaan melua ja nähdessään yhtä vähän kelta-punaista lippua kuin herttua Richelieu'n livreetäkään, syöksyivät Franc-Meunier'in ravintolaa kohden.
.....
– Se eilinen herra. Hän kävi keittiössä, jossa teidän takkinne oli. Hän jäi sinne hetkiseksi yksin. Löisinpä vetoa, että hän on sen varastanut.
– Luuletteko niin? virkkoi d'Artagnan ottaen varsin vähän uskoaksensa isännän arveluja; sillä hän tiesi paremmin kuin kukaan muu tuon kirjeen yksityisen tärkeyden, eikä nähnyt siinä mitään voitonhimon houkutusta. Varma tosi on, ettei kukaan palvelijoista tai läsnäolevista matkustajista olisi mitään hyötynyt tuosta paperista.
.....