"Kalevalan avain" – Pekka Ervast. Julkaisija – Good Press. Good Press on moneen tyylilajiin keskittynyt laajamittainen julkaisija. Pyrimme julkaisemaan klassikoita ja kaunokirjallisuutta sekä vielä löytämättömiä timantteja. Tuotamme kirjat jotka palavat halusta tulla luetuksi. Good Press painokset ovat tarkasti editoitu ja formatoitu vastaamaan nykyajan lukijan tarpeita ottaen huomioon kaikki e-lukijat ja laitteet. Tavoitteemme on luoda lukijaystävällisiä e-kirjoja, saatavilla laadukkaassa digitaalisessa muodossa.
Оглавление
Ervast Pekka. Kalevalan avain
Kalevalan avain
Sisällysluettelo
ALKUSANA. I KALEVALA PYHÄNÄ KIRJANA
II KALEVALAN MYSTERIOTIETOA
III KALEVALAN SISÄISTÄ SIVEYSOPPIA
IV KALEVALAN MAGIAA
V VÄINÄMÖISEN PALUU
ALAVIITTEET. ALKUSANA
I
KALEVALA PYHÄNÄ KIRJANA
MITÄ KALEVALA ON?
KALEVALA PYHÄNÄ KIRJANA
KALEVALAN AVAIN
II
KALEVALAN MYSTERIOTIETOA. TEOLOGINEN, ANTROPOLOGINEN JA SOTERIOLOGINEN AVAIN
EIKÖ MUINAISSUOMALAISTEN USKONTO OLLUT ANIMISMIA?
IHMISIÄ VAIKO JUMALIA?
PYHÄ KOLMINAISUUS
»NEITSEESTÄ SYNTYNYT»
LUOMISTYÖ
PELASTUSTYÖ
LEMMINKÄISVOIMAT
LEMMINKÄINEN—KRISTUS
ILMARISVOIMAT
ILMARINEN, TULI JA RAUTA
ILMARINEN JA SAMPO
JÄLLEENSYNTYMINEN
TUONELAN TUVILLA
VÄINÄMÖISEN SOITTO
III
KALEVALAN SISÄISTÄ SIVEYSOPPIA. OKKULTISPSYKOLOGINEN ELI KÄYTÄNNÖLLISSOTERIOLOGINEN AVAIN
TIEDON TIE
JOUKAHAINEN
AINO
LEMMINKÄINEN
ILMARINEN
ANSIOTYÖT
TUONELAN JOUTSEN
POHJOLAN HÄÄT
KULTAINEN NEITO
POHJAN NEIDON NUOREMPI SISAR
HENGEN MIEKKA
VENEMATKA
KANTELEEN SOITTO
SAMMON RYÖSTÖ
VIIMEISET EPÄILYKSET
VIIMEINEN TAISTELU
IV
KALEVALAN MAGIAA. OKKULTISHISTORIALLINEN AVAIN
MITÄ MAGIALLA TÄSSÄ TARKOTAMME
ENNEN JA NYT: KAKSI IHMISTYYPPIÄ
ATLANTILAISTA MAGIAA KALEVALASSA
AIKOJEN VAIHTEESSA
VÄINÄMÖINEN JA AINO
MARJATTA
MARJATAN POIKA JA VÄINÄMÖINEN
V
VÄINÄMÖISEN PALUU. KANSALLIS-OKKULTINEN AVAIN
VÄINÄMÖINEN JA SUOMEN KANSA
ALAVIITTEET
[6] S. IV
[37] S. 59
Отрывок из книги
Pekka Ervast
Julkaisija – Good Press, 2021
.....
Onhan tieteellinen tosiseikka esim. islantilaisen Eddan suhteen, että jotkut mytologiset nimet alkuaan olivat historiallisten henkilöiden nimiä; niinpä runouden jumalan nimi Brage oli tunnetun islantilaisen runoilijan nimi. Toiselta puolen taas esim. juutalaisten yleinen messias-nimi ja kreikkalainen verbali-adjektiivi khristos(»voideltu»), samoinkuin suomalainen sana »vapahtaja», on tullut määrätyn henkilön tunnusnimeksi, niin että kun kristityt puhuvat Messiaasta, Kristuksesta tai Vapahtajasta, tarkottavat he sillä yksinomaan Jeesus Natsarealaista.
Meidän väitteemme kalevalaisten nimien suhteen on siis, että Väinämöinen esim. tarkottaa määrättyä jumalallista hierarkiaa, vaikka samalla on ollut historiallisia henkilöitä nimellä Väinämöinen; kumpiko nimenkäyttö on alkuperäisempi, ei vaikuta asiaan. On luultavaa, että Väinämöinen samoinkuin esim. Kristus on kuvannut määrättyä jumalallista voimaa ja sitten nimenä omistettu henkilöille, joissa tuo samainen voima erityisesti on ilmennyt. On myös mahdollista—tämä olkoon sanottu lohdutukseksi niille, joiden mielestä edellinen teoria on fantastinen, vaikka me pidämme sitä oikeana,—että Väinämöinen on ensin ollut henkilönimi ja että sillä myöhemmin on kuvattu semmoista jumalallista ominaisuutta eli toimintaa, josta nimen alkuperäinen kantaja oli tyypillinen esikuva.[8]
