Оглавление
Veikko Saksi. Win-win -ajattelu
SISÄLLYSLUETTELO
1. WIN-WIN –AJATTELU. 1.1 Win-win –ajattelu ja peliteoria. Win-win –lähtökohta on peliteoriassa
Nollasummapelit yleisiä
Rajoittunut win-win
Heidän täytyy voittaa, jotta me voitamme
Yhteinen voitto on suuri
Win-win ei ole peliä toista vastaan
Venäjä: me voitamme, te häviätte
Liberaalit teoriat eivät ole sama kuin win-win
Konfliktien ratkaisu ja win-win
Keskinäisen riippuvuuden teoriat
Win-win –ajatteluun ei liity väkivaltaa
Win-win analyyseissä
Win-win juhlapuheissa
Turvallisuusdilemma ja win-win
Win-win ja rauhanomaisuus
Win-lose ja lose-lose -ratkaisut
Win-win ja globaalietiikan konteksti
Sopiiko win-win maailmanhallintaan?
UNESCO ja globaalietiikka
Globaalietiikka ja velvollisuusetiikka
Globaalietiikka luo win-win -legitimiteettiä
Globalisaatio synnyttää kosmopoliittisen yhteisön
Win-win ja argumentit
Karjalan win-win palautus on tapaustutkimuksena
Win-win soveltuu kaikkeen yhteiselämään
1.2 Voimapolitiikka. Neuvostosyyllisyys jää Saksan varjoon
Voimapolitiikkaa myös tutkittava
Useat nimikkeet, sama asia
Valta on voimapolitiikan ydin
Anarkia ja voimapolitiikka
Yhteistyö on voimapolitiikassa heikkoutta
On hankittava lisää valtaa
Voimapolitiikka selvittää Karjalan menetyksen
1.3 Metodologisia valintoja. 1.3.1 Metodologia. Voimapolitiikka on tullut takaisin
Totuutta etsimässä?
Laadullista tutkimusta
Skenaariotekniikka apuna
1.3.2 Win-win -tapaustutkimus. Miksi Karjala on valittu tapaustutkimukseksi?
Miksi hakea esimerkkiä kaukaa?
Neuvostoliitto pelasi uhkakuvilla
Win-win synnyttää emergenssiä
1.3.3 Tapaustutkimuksen win-win -argumentit. Win-win –argumentit keskeisiä
Traditionaaliset ja win-win -argumentit
Erilaiset win-lähtökohdat
Win-win –argumenttien hyväksyminen
Win-win ja traditionaaliset argumenttiperusteet
Argumentin premissit ja johtopäätökset
Osa argumenteista virheargumentteja
Vain tunnepohjainen argumentti ei riitä
Negaatio selventää virheargumentaatiota
Utilitaristisen lähtökohta
Uusi argumentti todistettava
1.3.4 Muutos ja win-win –tutkimuksen ongelmat. Tulevaisuuden trendit usein puuttuvat
Globaali muutos on varmaa
Globaali valta siirtyy Aasiaan
Kuinka kauan siirtymään menee?
Perustuvatko maailmanjärjestykset suurvaltojen etuihin?
Länsidemokraattinen perspektiivi
Muutos uhkaa instituutioita
Muutosreagointi on nopeaa
Muutos luo momentumin
Myös valtiorajat ovat muuttuneet
Tapaustutkimukseen ei löydy paradigmoja
Palautusta ei tunneta tarkoin edes Suomessa
Muutos keikuttaa venettä
1.4 Odotetut tulokset. Uutta tietoa etsimässä
Reenpään kiteytys
1.5 Tutkimuskysymys. Win-win ja voimapolitiikan erot
1.6 Aikaisemmat tutkimukset ja selvitykset. 1.6.1 Teoria- ja metodikirjallisuus. Win-win –ajattelu on vierasta
Muita asioita on tutkittu
1.6.2 Tutkimuskirjallisuus. Karjala-työryhmän raportti 1995
Seppisen Kohti Karjalaa
Seppinen tarkastelee win-win -esiasetta
Joenniemen väitöskirjan yksi esimerkki
Silvennoisen kansainvälisjuridinen tutkimus
Silvennoisen toinen kansainvälisjuridinen tutkimus
Ilonen käsittelee rajan lapsia
Traditionaaliset argumentit puntarissa
Win-win –ajattelu suomeksi
Win-win –ajattelu englanniksi
Palautusta ei ole käsitelty
1.6.3 Tutkimusartikkelit. Forsbergin normatiivinen tutkimus
Joenniemelle Pariisin sopimus ei ollut lopullinen
Jukarainen lisäsi luottamusta väkivallan päälle
1.6.4 Kirjat ja artikkelit. Siirala ja Kulonen käsittelevät Suomen tautia
Pessin taloudelliset monisteet
Susiluoto tuntee Venäjän
Pro Karelian monikielinen julkaisu
Takalan Karjala palautuu
Pro Karelian reformi käsittelee palautusta
Laaja substanssiteos palautuksesta
Seppisellä laaja lähdeaineisto
Karjalan palautus sananlaskujen valossa
Venäjän kriisi oli ajankohtainen 2008
Susiluoto tarkastelee Putinin hallintoa
Palautus-kirja selvittää sopimuksia
Nevalaisen tuo esille palautuskeskustelua
Saksi tarkastelee ns. sotasyyllisyystuomioita
Minkkinen peilaa Karjalaa jääkaudesta alkaen
Valkosen ajankohtaiset artikkelit
Saksin substanssiartikkelit
Jussila kuvaa Neuvostoliittoa
Voimapolitiikkaa esitetty lukuisissa artikkeleissa
1.6.5 Suomalaiset ja Karjalan kysymys. Nevalaisen artikkeli hyvä lähtökohta
Mielipidemittaukset eivät vertailukelpoisia
Helsingin Sanomien kyselyt
Suomen Kuvalehden kyselyt
Valkonen selittää taustaa
Suomen tietotoimiston kyselyt
Jälleenrakentaminen ”kallista”
Karjala-lehden kaksi tutkimusta
Tutkimuksia ei ole julkaistu 2007 jälkeen
Pro Karelian MEP- ja eduskuntakyselyt
Palautuskannatus nyt yli 40 prosenttia
1.6.6 Suomen ja Venäjän palautustutkimus. Ennen ei tehty gallupeja
Tutkiko työryhmä Koiviston aikana palautusta?
Ei tietoa Venäjän tutkimuksista
MTV3:n kysely Viipurissa
Halusiko enemmistö Viipurissa Suomeen?
2. TAPAUSTUTKIMUKSEN WIN-WIN –ARGUMENTIT SUOMELLE. 2.1 Tämän tutkimuksen tapaustutkimus. 2.1.1 Pakkoluovutetut alueet ja niiden väestö. Palautettava alue ymmärretään eri lailla
Karjala on brändinimi
Tarton rauhansopimus 1920 tärkein
Moskovan rauhansopimus 1940
Venäläisten Karjala on Karjalan tasavalta
Karjalan ja Petsamon maantieteelliset alueet
Koko alueen väestökehitys
Terijoki ja Uusikirkko Pietarin nukkumalähiötä
Karjalassa kansalaisia 40 kansallisuudesta
Kantaväestö onkin paluumuuttajia
2.1.2 Palautus-käsitteen kehittyminen Suomessa. Luonnollinen ilmiö 1940
Jatkosodassa Karjala palautui
Siirtokarjalaiset ja evakot
NL valloitti 1/3 ja otti 2/3 rauhansopimuksella
Karjalan Liitto perustettiin 1940
Eduskunnassa nelisenkymmentä karjalaista
Aluksi palautus oli Karjalan alueen palauttamista
NL palautti Porkkalan vuokra-alueen 1956
Kekkonen hiljensi muut tahot
Koivisto ei aluksi vastannut edes viesteihin
Meriö ajoi palautusta Karjan Liitossa
Pro Karelia nosti palautuksen esille
Lehtipuu puhui win-win-win -palautuksesta
Taloudellinen aspekti 1990-luvulta alkaen
Psykologia ja sosiologia mukana 2000-luvulta
Kansainvälinen oikeus mukana vuodesta 2004
Turvallisuus näkyvästi mukana vuodesta 2012
Win-win –ajattelu ja voimapolitiikka tästä alkaen
2.1.3 Suomen hallituksen käsitys. Petsamo oli osa Suomea vuodesta 1920
Suomella ei ole vaatimuksia Venäjältä
Suomi on aktiivisesti passiivinen
Vanhanen ei halunnut vahingoittaa rauhaa
Kuisma kysyi kahdesti palautuksesta
Immonen halusi tietää Koiviston toiminnasta
Forsberg selitti, miksi Suomi ei käsittele palautusta
Koivisto mitätöi Pariisin ase-artiklat
Muutoksen pelko on suuri
Virallisella Suomella ei palautukselle määrittelyä
2.1.4 Karjalan Liiton käsitys. Lähes 500 yhteisön keskuselin
Sääntöjen 2 § 2. momentti
Liitto ajaa käytännön asioita
Karjalasta on tullut vain maantieteellinen alue
Kuisma määritteli palautuksen eri lailla
Matikainen-Kallström täysin passiivinen
Liiton ristiriitainen diskurssi
Liiton johdon puoluepoliittinen valinta
Liitolta puuttuu palautusmäärittely
2.1.5 Pro Karelia ry:n käsitys. Satoja substanssiartikkeleita
Tarton rauhan rajat
Win-win tuodaan selvästi esille
Muut palautusmyönteiset organisaatiot
2.1.6 Venäläinen käsitys. NL tunsi palautuksen
Teettivätkö Politbyroo ja Jeltsinin hallinto selvityksiä?
Jeltsin tunnusti Stalinin totalitarismin
Venäjän etupiiripolitiikka
Venäjä tuntee vain traditionaalisen palautuksen
Imperialistinen Karjala-käsite
2.1.7 Kansainvälinen käsitys
2.2 Taloudellisia win-win -argumentteja. 2.2.1 Väestötekijä palautettavilla alueilla. Väestökysymys keskeinen
Muuttajista osa työttömiä
Innovaattorit ja aikaiset omaksujat
Kotitalouden koko sama kuin nyt Suomessa
Muutto työn perässä
Karjalan ja Petsamon alueiden väestö
Mitä kaksinkertainen muuttajamäärä vaikuttaisi?
Kiinnostava työpaikka koulutetuille venäläisille
Noin 300 000 talousyksikköä on iso tulolähde
2.2.2 Solowin taloudellinen malli. Talouskasvun aiheuttajia
Teknologiaa tarvitaan
Katalyytti ei kulu reaktiossa
S-käyrä kertoo kehityksestä
Akkumuloituva pääoma
Inhimillisiä resursseja lisää
Viipuriin kertyy Venäjä-asiantuntijoita
Palautettu alue voimistuu
2.2.3 Yleisiä taloudellisia win-win –argumentteja. Win-win –tuloksia eri alueille
Investointi- ja muut talousargumentit
Alueiden varallisuus kasvaa
Kotitalouksien nettovarallisuus
Arvokkaat maa- ja puuvarannot
Maa- ja vesityyppien pinta-alat
Varallisuus ja velvoitteet
Onko huono asia saada 45 000 km2 takaisin?
Suomalainen nettovarallisuus
Kiinnostavia alueita yrityksille
Satamat lisäävät talousvaikutuksia
2.2.4 Karjalan alueen taloudellisia win-win –argumentteja. Karjalan talousveturi
Kestävän kehityksen toimintamalli
Karjalan alue on ainutlaatuinen
Karjalan erinomainen talousmaantieteellinen sijainti
Raja madaltuu
Matalan rajan lähimarkkinat
Kannas palveli hyvin 1930-luvulla
Agglomeraatio-etu kasvuveturialueille
Talousmaantieteellinen asema lisää agglomeraatio-etua
Karjalan metsävarallisuus
Onko metsällä uusi tulevaisuus?
Karjalan monimuotoinen luonto
Kiinnostava matkailualue
Palautus säteilee hyvinvointia Pietariin
Laatokka avaa lisää mahdollisuuksia
Karjalan arkeologiset löydöt
Viipurin keskiaikainen kivikaupunki
Ulappasaarilla seprakauppaa
Talousakselit katkesivat
NL tukahdutti yksityisyritteliäisyyden
Tarvitaan aitoa omistajuutta
2.2.5 Petsamon alueen taloudellisia win-win –argumentteja. Petsamon kiinnostava alue
Suuri Jäämeri-muutos ymmärrettävä
Solowin malli, katalyytti ja emergenssi
Transitoliikenne kehittyy
Työttömyys loppuu
Arktisen alueen neuvosto
Suomella arktinen strategia
Petsamon mahdollisuudet suuret
Arktinen alue energiarikas
Kansainvälisesti kiinnostava alue
Liiketoimintamahdollisuuksia eri aloilla
Arktinen uhka?
Suomi korostaa arktista neuvostoa
Meriyleisoikeussopimus
Koulutus ja tutkimus strategiassa
Pohjoinen ulottuvuus keskeinen osa strategiaa
Barentsin alueen megaluokan muutos
Arktisen alueen muutoksella suuri vaikutus
Liikenne ja logistiikka elintärkeitä Petsamossa
Petsamon jäämeriklusteri
Maitten välisiä yhteishankkeita
Elinkeinojen kolmijako
2.3 Julkisten investointien win-win –argumetteja. 2.3.1 Julkiset investoinnit. Investoinnit ilmaisevat kokoluokkia
Pinta-alat Karjalan laskentaperusteena
Yleisindeksi noussut
Investoinnit laskettu myös henkilöä kohden
Julkiset investoinnit suhteessa väestöön
Isoja investointeja ei mukana
BKT ja investoinnit
Vuosibudjetista alle 3 prosenttia
Useita rahoitusvaihtoehtoja
2.3.2 Julkisten investointien win-win –argumentteja. Investoinneista suuria varallisuus- ja tulovaikutuksia
Ei ohjearvoa investointi/työntekijä
Miestyövuosia lähes 150 000
Materiaalit merkittäviä
Kaikkien investointien miestyövuodet lähes 500 000
Sijoittajille kiinnostava alue
2.4 Yritysinvestointien win-win –argumentteja. 2.4.1 Yritysinvestoinnit Karjalan ja Petsamon alueilla. Uusia talousvetureita tarvitaan
Väestö yritysinvestointien pohjana
Jälleenrakentaminen monipuolista
Kauppiaallinen varovaisuus
Karjalan yritysinvestoinnit 60 prosenttia
Petsamon yritysinvestoinnit
Yritysinvestointeja ei rahoiteta budjetista
Yritysinvestoinnit budjetista ja BKT:stä
2.4.2 Karjalan alueen yritysinvestointien win-win –argumentteja. Ei yritysinvestointeja ilman julkisia investointeja
Katalyyttivaikutukset hyvin nähtävissä
Porterin klusterimalli
Klusterit ovat verkostorakennelmia
Keskittymisen agglomeraatio-edut
Viestintä on tärkeä ominaisuus
Logistiikan lisäarvopalvelut
B-to-B –mahdollisuudet hyvät
Visio: kontit Petsamosta Tallinnaan
Suurten ulkomaisten yritysten toimipisteet
Hyvien investointien rahoitus ei ole ongelma
Suomen hallituskin herää
2.4.3 Yritysinvestointien win-win –argumentteja Petsamon alueella. Petsamon yritysinvestointien emergenttiset vaikutukset
Petsamon agglomeraatio-edut
Talousakseleilla suuri merkitys
Jäämeri-yhteys avaa mahdollisuuksia
Luontomatkailua Sallassa ja Kuusamossa
2.5 Yksityisinvestointien win-win –argumentteja. 2.5.1 Karjalan ja Petsamon alueiden yksityisinvestoinnit. Yksityisinvestointeja 40 prosenttia
Yksityisinvestoinnit budjetista ja BKT:stä
2.5.2 Yksityisinvestointien win-win –argumentteja Karjalan ja Petsamon alueilla. Useita tarkastelunäkökulmia
Jälleenrakentaminen ja pysyvät työpaikat
2.5.3 Työllisyyden win-win -argumentteja. Työllistymisen suuri vaikutus
Venäläisten työllistyminen vähäisempää
Myös ei-digityötä tarvitaan
Suuri työllisyys- ja tulovaikutus
Pysyvien palkkojen merkitys
Yli 50 prosenttia kansantulosta palkkoja
2.6 Poliittisia win-win -argumentteja. 2.6.1 Poliittisia argumentteja palautettavalla alueella. Laaja poliittinen sektori
Suomen hallitusohjelma
Venäjä on viennin kohderyhmä
Palautus on elinkeinopoliittinen haaste
Palautuksessa syntyy kaksi vahvaa aluetta
Liikenneverkot halutaan varmistaa
Yritystoiminta syrjäyttää köyhyyden
Palautus tukee hallitusohjelmaa
2.6.2 Luottamus ja rauhanomaisuus win-win –ajattelussa. Luottamus on keskeisin tekijä
Aito luottamus ja poliittiset vakuuttelut
Riippuvuus ei ole sama kuin luottamus
Russofobia vaikuttaa
Miksi väkivallan uhri aina unohdetaan?
Vanhat vääryydet korjattava
Vanhaa tilannetta ei tarvitse palauttaa
Luottamus on perusta ja sidosaines
2.7 Tapaustutkimuksen riskejä Suomelle ja suomalaisille. 2.7.1 Poliittisia riskejä. Venäjän poliittisen ilmaston muutos?
Trauma!
Investointikirje maailman päättäjille
EU-liittymisessä eivät ratkaise luulot
YK:sta on tullut hampaaton
ETYJ ei ole toiminut palautuksen puolesta
Euroopan neuvosto on ollut passiivinen
Instituutiot eivät ole välittäneet uhreista
NATO on turvallisuuskysymys
NATO:n 5. Artikla ei suojaa Suomea
Suomella ei ole NATO-optiota
NATO ei ole Venäjän asia
Palautusta ei rakenneta turvallisuuskysymyksenä
Suomella useita vaihtoehtoja
Venäjän väärä väite NATO-jäsenyydestä
NATO edellyttää yksimielistä päätöstä
Baltian maat tuntevat Venäjän
Venäjä-sitoutukset eivät estä liittymistä
Jos palautettu alue demilitarisoidaan?
NATO ei tue tai vastusta palautusta
2.7.2 Julkisten investointien riskejä. Riskit ovat osa uutta liiketoimintaa
Jälleenrakennusinvestoinnit suurin erä
Pääoma tai sen takaus suurin riski
Liian pienet investoinnit ovat riski
Yhteiskunnalliset investoinnit lasketaan eri tavoin
Luonto vähentänyt ympäristöriskejä
Ydinriskit aina suuria
Barentsinmeren ekosysteemi uhattuna
Suomi kantaa Petsamon ympäristöongelmat
Suomen lainojen korko
Soft power -keinoihin siirryttävä
2.7.3 Yritysinvestointien riskejä Karjalan ja Petsamon alueilla. Tavanomainen liikeriski vai investointiriski?
Riskit kasvavat, mutta yrityksetkin vahvistuvat
Kansainvälinen kilpailu ja automatisointi
Win-win -palautus ei ole erityinen yritysriski
Jos Jäämeren sulaminen siirtyy?
Jos suuret investoinnit eivät toteudu?
Tekeekö valtiojohto Petsamon investointeja?
Venäjä tai sen osa?
2.7.4 Yksityisinvestointien riskejä Karjalan ja Petsamon alueilla. Kotitalouden riskejä
Jos win-win -palautus epäonnistuu?
Ns. pankkikriisikin suli 12 vuodessa
Asuntoriski voi toteutua
Työpaikan pysyminen on keskeinen riski
Muutto on tavanomainen riski
Pitääkö tuki maksaa 70 vuoden kuluttua takaisin?
Odotukset voidaan menettää
2.7.5 Turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä. Turvallisuuden negaatio
Suojelija ja suojeltu turvallisuudessa
EU-Venäjä –yhteistyö tarpeen
2.7.6 Juridisia win-win -argumentteja. Keskeisiä sopimuksia
Vain eduskunta voi muuttaa rajoja
Ajan pituus ei ratkaise sopimuksessa
Tarton rauhansopimus
NL rikkoi keskinäiset sopimukset
Molotov-Ribbentrop –sopimus rikkoi rauhansopimusta
Pariisin rauhansopimuksen kadonneet valtiot
Pariisin sopimus oli väkivaltasopimus
Pariisin sopimus on kansainvälinen
Hangon palautusjulistus
Porkkalan palautuslaki
Karjalan palautuslaki
2.7.7 Saksojen jälleenyhdistyminen versus Karjalan palautus. DDR:n ja Karjalan yhtäläisyydet
DDR:ään 1 300 mrd. euroa ja joka vuosi lisää
Saksojen yhdistymisen ja palautuksen suuret erot
Itä-Saksan konkurssikypsä valtakunta
Palautettava alue ei ole valtakunta
Länsi- ja itämarkan suora konversio
Euroa ja rupaa ei vaihdeta päittäin
Venäläiset ovat palautuksessa 4.2 % väestöstä
Kulttuurialueen jälleenrakentaminen kallista
Suuri ero talousmaantieteellisessä sijainnissa
Saksan ossit ja vessit
3. TAPAUSTUTKIMUKSEN WIN-WIN –ARGUMENTTEJA VENÄJÄLLE. 3.1 Poliittisia win-win -argumentteja. Venäjälle samoja win-win –etuja kuin Suomellekin
Luottamus tärkein tekijä
Jo Nestorin kronikassa oli ”win-win” -tapahtuma
Luottamus on Venäjälläkin keskeinen asia
Korruptio voitelee, ja heikentää luottamusta
Asiantuntijat eivät luota Venäjään
Sijoitukset Venäjälle vaarassa
Venäjän maariski on suuri
Venäläiset eivät luota järjestelmäänsä
Inhibiittorit syövät luottamusta
Venäjä keskittyy hybridisotaan
Länsi vaatii muutosta Venäjällä
Domino-teoria on relevantti
3.2 Taloudellisia win-win -argumentteja. 3.2.1 Solowin malli. Toimiiko Solowin malli Venäjällä?
Onko win-win –palautus tärkeä Venäjälle?
Suomalaisargumentit soveltuvat myös Venäjällä
3.2.2 Suomalaisten investointien hyöty. Rajantakaisen liiketoiminnan kasvu
Palautusinvestointien vaikutuksia Venäjälle
Palautettava alue on rajattu
Suomen ja Venäjän intressit yhtyvät
3.2.3 Muita taloudellisia win-win –argumentteja. Talous ja turvallisuus
Karjalan liikekeskus
Venäjän hyödyntämättömät energia-alueet
Petsamon logistiikkakeskus
Venäjän Lapin kaivosteollisuus
3.3 Laajan turvallisuuskonseptin win-win –argumentteja. 3.3.1 Laaja turvallisuuskonseptin käyttäminen. Turvallistaminen eri tasoilla
Eri sektorit
Palautettava alue
Konfliktien mahdollisuus
Sektoreiden turvallistamiset liittyvät toisiinsa
3.3.2 Poliittisen turvallisuuden win-win -argumentteja
3.3.3 Sotilaallisen turvallisuuden win-win -argumentteja. Sotilaallinen sektori osa kokonaisuutta
Yhteistyötä eri muodoissa
Win-win –yhteistyön negaatio
Venäläinen ja läntinen turvallisuus eri asioita
3.3.4 Taloudellisen turvallisuuden win-win –argumentteja
3.3.5 Yhteiskunnallisen turvallisuuden win-win –argumentteja. Yksilöt sosiaalisten ryhmien jäseninä
Venäläisten tulee integroitua Suomeen
Integraatio-ohjelma
Väestöongelmat tuskin eskaloituvat
3.3.6 Ympäristöturvallisuuden win-win –argumentteja. Tarvitaan paras teknologia
Piittaamaton neuvostoaika
Miten käy permafrostin eli ikijään?
3.4 Yhtiöiden ja yksityisten win-win –argumentteja. 3.4.1 Win-win –argumentteja yhtiöille. Valtio suurin yrittäjä Venäjällä
Venäläisyritykset turvallisessa länsimaassa
Uutta teknologiaa yhteistyöstä
Suomi on ”pienyrittäjän paratiisi”
Karjalan liikekeskus metropolin vieressä
Kannaksella paljon öljylogistiikkaa
Petsamo antaa venäläisyrityksille projekteja
Sallan ja Kuusamon matkailu
Kansainväliset yritykset
Korruptio
Veroparatiisiyhtiöt ongelma
Veroparatiisit eivät ole win-win -ajattelua
Kehitysaluestatus palautetulle alueelle?
3.4.2 Win-win –argumentteja yksityisille ihmisille. Asunto ja työpaikka ihmiselle tärkeimmät
Pinheiron periaatteet ja venäläiset
Suomessa vallan kolmijako toimii
Palautuksesta työpaikkoja venäläisille
Venäläisten työllisyystilanne
3.5 Win-win –riskejä Venäjälle ja venäläisille. Ei todellisia win-win -riskejä
Mistä Aasia alkaa ja Eurooppa loppuu?
Sosiaalinen epätasa-arvo
Onko Pietarin nukkumalähiö ongelma?
Horisontaali ja vertikaali kilpailu
Suomessa asuvat venäläiset hyvin integroituneita
Kantaväestöstäkö paluumuuttajia?
4. TAPAUSTUTKIMUKSEN KANSAINVÄLISIÄ WIN-WIN -ARGUMENTTEJA. 4.1 Kansainvälinen tilanne ja win-win -ajattelu. 4.1.1 Kansainvälinen tilanne. EU:n ulkomaankauppa lähes täysin meriteitse
Ruotsin Jäämeri-yhteys puuttuu
Tuleeko Indo-Pacific –konsepti?
Indo-Pacific –konsepti tuskin tulee
Aasian valtiot nousussa
Automaatio auttaa Eurooppaa kilpailussa
Painopiste siirtyy Aasiaan
Arktinen alue on ennusmerkki
Xi Jinping puhui hyvin, mutta teot puuttuvat
USA ja Venäjä puhuvat vähän win-win -käsitteestä
Suurvaltojen politiikassa ei win-win -ajattelua
4.1.2 Eräiden kansainvälisten suurprojektien win-win –vaikutuksia
4.2 Laajan turvallisuuskonseptin win-win –argumentteja. 4.2.1 Laaja turvallisuuskonsepti. Turvallisuus on legitimoinut voiman käyttöä
Kööpenhaminan koulukunta
Turvallisuuden ja win-win -käsitteen yhdistäminen?
Yhteistyö win-win –ajattelun keskeisin osa
Laaja ympäristöturvallisuus
Yhteiskuntaturvallisuus palautetulla alueella
Palautettava alue turvallisuusklusterina?
Onko turvallisuus omaisuus?
Onko voimapolitiikka turvallisempaa kuin win-win?
Poliittinen turvallisuus
Valtion suvereniteetti
Hybridisota lisääntynyt
Kansainvälisen politiikan turvallisuusdilemmat
Win-win on allosentristä rauhan rakentamista
Mikä on win-win –negaatio?
Territoriaalinen tarkastelu puuttuu
Sotilaalliset uhat usein ratkaistu poliittisesti
4.2.2 Taloudellisen turvallisuuden win-win –argumentteja
4.2.3 Poliittisen turvallisuuden win-win -argumentteja. Maailmanrauha väkivalloin?
Kenelle win-win on negatiivinen asia?
Kansainvälinen win-win -turvallisuus
4.2.4 Ympäristöturvallisuuden win-win –argumentteja. Alueelliset lähestymistavat tehokkaita
Kansalaiset tyytymättömiä ympäristöongelmiin
Onko win-win –ympäristöturvallisuus vain kaunis toive?
4.3 Kansainvälisen politiikan win-win –argumentteja. 4.3.1 Kansainvälisten instituutioiden resoluutioita. YK käsittelee vain jo eskaloituneita konflikteja
ETYK-päätösasiakirja 1975
EU-parlamentin 101 jäsenen kirje 2004
Euroopan neuvoston resoluutio 2006
Euroopan parlamentin resoluutio 2009
ETYJ:n resoluutio 2009
Euroopan parlamentin resoluutio 2012
Natsismi ja totalitarismi vertailukelpoisia
Pinheiron periaatteet
4.3.2 Palautus rauhanoffensiivina. Kansainvälispoliittinen selvitys
Rauhanoffensiivilla maailmanlaajuinen konteksti
Palautus poistaisi russofobian
EU on Venäjälle mahdollisuus
EU:lla ei syytä vastustaa palautusta
Win-win mukana rauhanoffensiivissa
4.3.3 Kansainvälisjuridisia näkökulmia. Kansainvälisoikeudellisia klausuuleja
Sopimukset on pidettävä
Olosuhdemuutosten vaikutus
Ei oikeutta laittomista toimista
Väkivaltasopimus ja vapaa tahto
Väärintekoa seuraa rangaistus
Kansainvälinen laki on ydininstituutio
Voimapolitiikassa laki on vahvan suoja
Väkivaltainenkin rauhansopimus on voimassa
Väärät rauhansopimukset tulee korjata
Oikeutetun sodankäynnin periaate
Lain pitää korvata voiman käyttö
4.3.4 Muita kansainvälisiä näkökulmia. Onko win-win jonkun ”suuren ideologian” vastainen?
Demokratia levinnyt maailmassa
Soft power, win-win ja globaalietiikka tukevat toisiaan
Win-win on kansainvälisesti uutta politiikkaa
Palautusta ei käsitellä kansainvälisesti
Ihmisoikeudet määritetty tarkoin
Pinheiron periaatteet voidaan modifioida
Uhrit halutaan unohtaa
5. WIN-WIN –AJATTELU JA SKENAARIOITA. 5.1 Win-win –ajattelun omaksuminen. 5.1.1 Suomen valtion nykytilan analyysi. Win-win ja voimapolitiikan eroja
Suomen partnerivalinta
5.1.2 Venäjän nykytilan analyysi. Haluaako Venäjä omaksua win-win –ajattelun?
Venäjä on aggressiivinen ja nationalistinen
Venäjää viedään kohti neuvostomoodia
Kapitalismin ja sosialismin riita oli antagonistinen
Mitä Porkkalan palautus aiheutti?
Venäjä näkee vihollisia kaikkialla
Venäjän Putin- ja FSB-valta
Ulkoinen uhka on pysyvä trauma
Geopoliittinen ajattelu on palannut
Venäjän etupiiripolitiikka huolettaa
Medvedev ruoti Venäjän ongelmia
Valta on mahdollisuus rikastua
Korruptio ja kansallisomaisuuden ryöstäminen
Voimapolitiikka ei tuo entisiä etuja
Venäjä on jo hävinnyt suuren pelin
Oikeudellinen nihilismi
Putin tuomitsee Venäjän
Venäjän partnerivalinta indikoi
Euraasian Union haastaa muut maat
Euraasian Union on huono valinta
Karjala länsiyhteistyön ”pääsylippuna”?
Venäjä tarvitsee transatlanttisia partnerisuhteita
Venäjän alhainen BKT/capita
Kiina-Venäjä –liittoumaa ei odoteta
Itämeren alue on tärkeä Venäjälle
Onko Venäjä vastuussa neuvostoväkivallasta?
Jeltsin vahvisti Venäjän velvollisuudet
Kuka vastaa federaation hajoamisen jälkeen palautuksesta?
Win-win näyttää Venäjällä epätodennäköiseltä
5.1.3 Kansainvälinen analyysi. Olisiko lama win-win –ajattelun vallitessa?
Voimapolitiikkaa piilotetaan
Win-win –ajattelu on tuleva elinkysymys
5.2 Momentum ja Venäjän federaation mahdollinen romahtaminen. 5.2.1 Momentum. Venäjän jäykistyminen ja momentum
Momentum ja palautuksen suotuisa hetki
Momentum ja ”uusi” Venäjä
Momentum kestää usein vain lyhyen aikaa
Palautuksen käynnistyminen Venäjällä
5.2.2 Venäjän federaation mahdollinen romahtaminen. Hajoamisskenaarioita alkanut ilmaantua
Hallinnon luhistuminen ei uusi asia
Neuvostoliiton luhistuminen
Venäjän sosiaalinen tilanne on muuttunut
Media on hallinnon tiukassa valvonnassa
Talous heikkenee
Monet Putinin tukijat huolissaan
Kaikki voi loppua kriisiin
Putin takertuu valtaan loppuun asti
Suuria ongelmia voi tulla
Venäjän romahtaminen on vaarallista
Stratforkin ennustaa federaation luhistuvan
Mahdollisia säästökohteita
Tulee paniikkia, ei tietä ulos ja luhistuminen
Aluemenetyksiä ei Venäjällä ole hyväksytty
FSB-terrori mahdollinen
Venäjällä alueiden ongelma
Väkivalta lisännyt Putinin suosiota
Venäjän hajoaminen vahveneva signaali
Vain 23 prosenttia vastustaa Tshetshenian eroa
Kaukasuksen irtaantuminen monelle ilmiselvä
Venäjän luhistumissignaalit vahvistuneet
Sotilaallis-tsekististä kulttuuria ei haluta
Kykeneekö federaatio enää demokratiaan?
Monta hajoamisperustetta
Voiko luhistuminen aiheuttaa sisällissodan?
Federaation tilalle syntyy yhteistyökykyisiä valtioita
Kuka neuvottelee palautuksesta hajoamistapauksessa?
Suomen otettava aktiivinen rooli
5.3 Skenaariovaihtoehtoja. 5.3.1 Skenaario ja sen luonteenomaiset piirteet. Skenaario on tulevaisuuden käsikirjoitus
Ihmisillä on näkemyksiä tulevaisuudesta
Tutkivat ja ennakoivat skenaariot
Skenaario toteuttaa tavoitetta
Kaikki riippuu kaikesta
Skenaarion emergenssi
Suomen opittava proaktiiviseksi
Blue Ocean -strategia
Virheargumenttien eliminointi
Kaikki turha pois sotkemasta
Kovat faktat esille
Uutta luottamusta ja innovatiivisuutta tarvitaan
5.3.2 Skenaarion tärkeimmät ajurit. Ajurit ovat peruskysymyksiä
Talous on keskeinen muuttuja
Venäjällä talous ja valtio liittyvät yhteen
Muutos edellyttää ihmisiä
5.3.3 Kahden tason peli tapaustutkimuksessa. Kansalaiset toiminnan katalyyttejä
Jokainen ihminen voi vaikuttaa
Suomen itsenäisyys ei lähtenyt valtiojohdosta
Takki käännetään Suomessa yhtä aikaa
Kansalaisten merkitys Venäjällä vähäinen
Kansalaistoimintaa Venäjällä vaikeutettu
5.3.4 Win-win –skenaarion toimijat. Palautuksen voi käynnistää usea taho
Suomea ei johdeta gallupeilla
Suomen valtionhallinto ylivarovainen
Ellei kokonaisuutta hallita, ei esityksiä
Presidentti avainasemassa palautuksen käynnistyksessä
Kansanedustajan aloitevaihtoehtoja
Venäjällä presidentin hallinto päättää
Federaatiosta irronnut osa toimii eri lailla
Suomen avoimuus on uutta politiikkaa
Palautus osa EU-politiikkaa
Palautus on EU:n suora yhteys Jäämerelle
Palautus soveltuu instituutioiden resoluutioihin
YK ei osallistu päätöksentekoon
NATO ei osallistu päätöksentekoon
5.3.5 Nykytilanteen jatkamisen skenaariot. Ehkä Venäjä palauttaa Karjalan -unelma?
Palauttamatta jättäminen on kallista
Evakkojen maksama hinta oli erittäin kova
Latvia laskenut miehityskuluja
Venäjä velkaa Suomelle yli 1 500 mrd. euroa
Kulttuuria ei palauteta
Huonoja kokemuksia yhteisestä talousalueesta
Huonoja kokemuksia teknologia-yhteistyöstä
Normatiivisuus huono lähtökohta palautukselle
Restituutio-oikeus
Jättävätkö instituutiot ongelmat elämään?
Evakkojen omistusoikeus
Suomi voi antaa anteeksi
Huonot vaihtoehdot eivät ratkaise ongelmia
Ei tehdä mitään on väärä signaali
Evakot maksaneet nykytilanteen
5.3.6 Palautuksen win-win –skenaario. Luottamus ja emergenssi lisääntyvät
Win-win ei ratkaise kaikkia ongelmia
Pitkäkin matka alkaa ensimmäisellä askeleella
Venäjä ei nyt halua palautusta
Voiko Venäjä ostaa lisää aikaa?
Transatlanttinen yhteistyö periaatteessa mahdollinen
Venäjän globaalieettinen ajattelu?
Läntinen nuoriso ei halua sotaa
Tulevaisuudenkuvien yhtyminen
Suunta on kohti momentumia
6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA VASTAUKSET KYSYMYKSIIN. 6.1 Mitä tapaustutkimuksessa voitetaan ja hävitään. 6.1.1 Mitä Suomi voittaa ja häviää. Suomen argumenttien yhteenveto
Talouden ekspansio ja talousveturit
Kansallisen turvallisuuden kasvu
Onko suomettumisen heikkeneminen vahingollista?
6.1.2 Mitä Venäjä voittaa ja häviää? Venäjän argumenttien yhteenveto
Negaatio-tarkastelu havainnollistaa
Venäjän tai sen osan kohentuva talous
Domino-efekti on lähes varma
6.1.3 Mitä kansainvälinen yhteisö voittaa ja häviää? Kansainvälisten argumenttien yhteenveto
Talous kohenee ja turvallisuus paranee
Palautus horjuttaa status quota
6.2 Win-win –ajattelu versus voimapolitiikka. 6.2.1 Win-win -ajattelun ja voimapolitiikan analyysi. Eri argumenttien synteesit
Traditionaaliset argumentit hallitsevat nyt
Voimapolitiikka on keskeinen tekijä
Win-win –periaate noussut päättäjäksi
Yhdessä etsitään paras ratkaisu
Kaavioissa argumenttiryhmät vaihtaneet paikkaa
Win-win on suuri muutos
6.2.2 Voimapolitiikan kritiikki. Venäjällä negatiivinen spiraali
Voimapolitiikka unohtaa heikot valtiot
Venäjän nykykehitys ei hyödytä kansaa
Heikkenisikö luottamus, jos Stalinin teot korjattaisiin?
Voimapolitiikka on heikomman alistamista
Kenestä uhrit, kuka maksaa viulut?
Miksi voimapolitiikka on yhä voimissaan?
Miten luottamus rakennetaan väkivallalle?
Sota synnyttää uusia konflikteja
Voimapolitiikka ei selitä muutosta
Miksi jollakin olisi oikeus miehittää toisten alueita?
Voimapolitiikka ristiriidassa normien kanssa
Karjala on pieni asia suuriin mullistuksiin verrattuna
Kuka hyötyy voimapolitiikasta?
Voimapolitiikka ei ole kansan etu
Nollasummapeli on virhe aluekysymyksissä
Jokainen haluaa voittaa sopimuksissa
Rikosten korjaaminen ja vallan lisääminen on mahdottomuus
Kyse pragmaattisesta ajattelusta
Yhteinen dialogi tarvitaan
Vastakkain voimapolitiikka ja win-win -politiikka
Voimapolitiikka etenee uhkakuvilla
Ihmiskunta ei ole sidottu väkivaltaan
6.3 Win-win –ajattelun johtopäätökset. 6.3.1 Tutkimuksesta vedettävät johtopäätökset. Win-win ei sisällä riskejä
Win-win -johtopäätöksiä
6.3.2 Vastaako tämä tutkimus tutkimuskysymykseen? Tämän tutkimuksen ydinkysymys
Miksi Karjala on ollut tapaustutkimuksena?
Karjala kuvaa hyvin positiivisia argumentteja
Uhrin muistot kansankunnan meemeissä
Miksi IR ja globaalietiikka konteksteina?
Tutkimuskysymykseen vastataan
6.3.3 Tämän tutkimuksen etiikka. Ei ole aikaisempaa tutkimustoimintaa
Kyse ensisijaisesti tulevaisuudesta
Win-win –ajattelu ytimenä
Ei ulkopuolista painostusta
Win-win –palautustutkimus antaa saman lopputuloksen
Varovaisuus tutkimuksen soveltamisessa
6.4 Lisätutkimusten tarve. 6.4.1 Miksi lisätutkimuksia tarvitaan? Latenttius on huono argumentti
Vaikenemisen politiikka epäonnistunut
Win-win on uutta maailmanpolitiikassa
6.4.2 Mahdollisia lisätutkimuksia. Luottamus tärkein tekijä
Aluekysymyksiä tutkittava win-win -pohjalta
Ekonometrinen talousmalli tarvitaan
Myös Petsamo on osa Suomea
Väestökysymykseen lisää tietoa
Klusterit ja agglomeraatio-edut hyvä selvittää
Kahden tason peli palautuksessa
Venäjässä on tutkimista
Palauttamatta jättäminen kannattaa tutkia
Lisäselvityksiä taloudesta, juridiikasta ja ihmisoikeuksista
Syventävää tutkimusta win-win -ajattelusta
LÄHDELUETTELO. KIRJALLISUUS
ARTIKKELIT JA INTERNET-SIVUT
MIELIPIDETIEDUSTELUT
SANAKIRJAT
VIDEOT
ESITYKSET
