Читать книгу Deporte e Inclusión Social. Herramientas para el trabajo con grupos humanos. Sport and Social Inclusion: Tools for working with human groups - Dolores Limón Domínguez - Страница 49

Barengo, N., Jousilahti, P, Harald, K., Borodulin, K. & Antikainen, R. (2017). Leisure time physical activity reduces total and cardiovascular mortality among older adults. Journal of American Geriatrics Society, 65(3), 504-510. doi: 10.1111/jgs.14694.

Biggs, S. & Lowenstein, A. (2011). Generational Intelligence. A Critical Approach to Age Relations. Routledge.

Borodulin, K., Harald, K., Jousilahti, P, Laatikainen, T., Männistö, S. & Vartiainen, E. (2016). Time trends in physical activity from 1982 to 2012 in Finland. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, 26(1), 93-100, DOI: 10.1111/sms.12401.

Borodulin, K. and Sääksjärvi, K. (2019), FinHealth 2017 Study-Methods. Finnish Institute for Health and Welfare. Report 17/2019. Helsinki, Finland 2019.

Borodulin, K., Wennman, H., Mäki-Opas, T., Jousilahti, P & Koskinen, S. (2020). Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa (Educational Differences in Physical Activity in Finland). FinTerveys 2017 – tutkimuksen valossa. In Kokkonen J & Kauravaara K (2020, eds.). Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. (The Faces of inequality in Sports Culture). Liikuntatieteellinen seura, 2020. Helsinki.

Høstrup Andersen, M., Ottesen, L. & Friis Thing, L. (2018). The social and psychological health outcomes of team sport participation in adults: An integrative review of research. Scan J Pub Health, 1-19.

Julin M. (2019). Fysioterapiasta kuntojalkapalloon. (From Physiotherapy to Recreational Football). Suomen fysioterapeutit. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049285.

Julin, M. (2019). Jumppaa, humppaa ja kuntosalia – ikäihmisten liikunta voisi olla paljon muutakin (Exercise, hump dance, and gym – exercise and sport for the elderly could be much more). Liikunta ja Tiede (Sport & Science), 67(1), 67-69.

Jyrkämä, J. (2008). Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä – hahmottelua teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi. (Agency, Aging and Everyday Life – an Outline as a Theoretical-methodological Framework). Gerontologia, 22, 190-203.

Krustrup, P, Aagaard, P, Nybo, L., Petersen, J, Mohr, M. & Bangsbo, J. (2010). Recreational football as a health promoting activity: a topical review. Scand J Med Sci Sports, 20 (Suppl. 1), 1-13.

Luo, H., Newton, RU., Ma’ayah, F., Galvão, D.A. & Taaffe, D.R. (2018). Recreational soccer as sport medicine for middle-aged and older adults: a systematic review. BMJ Open Sport & Exerc Med, 4(1). 1-13. e000336. doi:10.1136/bmjsem-2017-000336.

Lääkäriliitto. (2016). Terveyden sosiaaliset taustatekijät osana lääkärintyötä (Social background determinants of health as part of medical work). Viitattu 08.05.2020. (https://www.laakariliitto.fi/uutiset/kannanotot/terveyden-sosiaaliset-taustatekijat-osana-laakarintyota/).

Metsävainio, M. (2013). Sosiaalinen toimintakyky –käsiteanalyyttinen tutkimus (Social functioning – conceptual analytical research). Pro gradu –tutkimus. Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden laitos. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 19.11.2020. (https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20130084/urn_nbn_fi_uef-20130084.pdf#%5B%7B%22num%22%3A134%2C%22gen%22%3A0%7D%2C%7B%22name%22%3A%22XYZ%22%7D%2C54%2C386%2C0%5D).

Oh, A-R. & Yi, E-S. (2017). A study on the effects of exercise motivation of the elderly people on euphoria. Viitattu 05.04.2020. (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5667614/).

Partala, A-E. (2009). Fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn yhteys ikääntyneiden hyvinvointiin suomessa (The connection between physical activity and functional capacity and the well-being of the elderly in Finland). Liikuntapedagogiikan pro gradu–tutkielma. Liikuntatieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 6.5.2020. (https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/22726/1/URN_NBN_fi_jyu-201001111015.pdf).

Patova, A. & Venäläinen, M. (2020). Senioreiden liikuntamotivaatioon vaikuttavat tekijät. Laadullinen tutkimus 6-0! –kuntojalkapallohankkeessa (Factors influencing the exercise motivation of seniors. Qualitative research 6-0! in a recreational football project). (http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112924945). Laurea ammattikorkeakoulu, fysioterapeuttikoulutus. Opinnäytetyö 2020.

Pohjolainen, P & Tiihonen, A. (2015). Sukupolvikokemukset urheilun kentillä – esimerkkinä yleisurheilu. (Generational Experiences on Sports Fields – as an Example of Athletics). Liikunta & Tiede (Sport & Science) 53 (6), 86-92. (http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt_6-15_tutkimusartikkelit_pohjolainen_lr.pdf).

Pohjalainen, P (2014). Ajatuksia toimintakyvyn arviointiin ja tukemiseen (Ideas for assessing and supporting functional capacity). Ikäinstituutti ja kirjoittajat. Referred 19.11.2020. (https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/Oraita_1-2014-pdf.pdf).

Pynnönen, K. (2006). Sosiaalinen aktiivisuus kotona asuvana selviytymisen ennustajana ikääntyvillä ihmisillä (Social activity as a home survival predictor in older people). Jyväskylän yliopisto. Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu ‐tutkielma. Viitattu 09.05.2020. (https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/8381/1/URN_NBN_fi_jyu-2006396.pdf).

Raij, K. (2018). Summarising the Basis of LbD for Further Development – Review. In book: Juvonen, S., Marjanen, P, Meristö, T. (eds.). Learning by Developing 2.0 – Case studies in theory and practice, 16-27. Laurea Publications 101.

Ruuskanen, T. (2019).Perinteinen kävelylenkkeily edelleen suosituin koko kansan liikuntaharrastus. (Traditional Walking is Still the Most Popular Exercise for the Whole Population). Tilastokeskus: Tieto & trendit, 18.4.2019. (http://tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/perinteinen-kavelylenkkeily-edelleen-suosituin-koko-kansan-liikuntaharrastus-1/).

Saarenheimo, M. (2014a) (edit.) Ikäpolvien taju – elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa. (The Generational Intelligence – The Life Courses of Generations and Generations in a Changing World). Tekijät Saarenheimo, M., Pietilä, M., Tiihonen, A., Pohjolainen, P, Maununaho, S., Rantakari, S., Aarninsalo. L. Vanhustyön keskusliitto, Helsinki (https://vtkl.fi/wp-content/uploads/2019/06/Ikapolvien_taju.pdf).

Saarenheimo, M. (2014b) (edit.) Neljän polven treffit. Ikäpolvitoiminnan opas. The Dates for Four Generation – Age Generational Guide). Tekijät Saarenheimo, M., Pietilä, M., Tiihonen, A., Pohjolainen, P, Maununaho, S., Rantakari, S., Aarninsalo. L. Vanhustyön keskusliitto, Helsinki (https://vtkl.fi/wp-content/uploads/2019/06/Neljan_Polven_Treffit_Ikapolvitoiminnan_Opas.pdf).

Saari, A. (2011). Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa. Tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. (Ups and Downs of Inclusion in Movement and Sports Culture. The goal is an open afternoon activity open to everyone). University of Jyväskylä. Studies in Sport, Physical Education and Health 174.

Starck, H. (2017). Go Out With The Elderly Campaign. The 8th Conference of HepaEurope 16.11.2017. Zagreb (https://www.voimaavanhuuteen.fi/content/uploads/2018/02/Go-Out-with-the-Elderly-Campaign_Heli-Starck-HEPA-2017.pdf).

Terveyskylä. (2019). Ikääntynyt, iäkäs vai vanha? (Elderly, oldish or old?) Referred 4.5.2020. (https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ik%C3%A4%C3%A4ntyneelle/ik%C3%A4-ja-arki/ik%C3%A4%C3%A4ntynyt-i%C3%A4k%C3%A4s-vai-vanha).

THL. (2020a). ICF-luokitus. Referred 7.5.2020. (https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus).

THL. (2020b). Mitä toimintakyky on? (What is functional capacity?) Referred 9.11.2020. (https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on).

Tiihonen, A. (2014). Kokemuksellinen toimintakyky ja ikäihmisten voimaannuttaminen. (Experience Based Functional Capacity and Empowerment of the Elderly). In Pohjolainen, P. (2014, edt.) Toimintakyvyn arviointi ja tukeminen 2. Laato-ohjelman loppuraportti. (The Evaluation of Multidisciplinary Functional Capacity and Development Program 2. The Final Report of Laato-Program). Ikäinstituutti, Oraita 1/2014, Helsinki, 76-90. (http://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/Oraita_1-2014-pdf.pdf).

Tiihonen, A. (2013). Miksi ikämies liikkuu – liikunnan harrastaminen on merkityksellistä. (Why Elderly Men are Moving and Exercising Sport – Experiences are Meaningful). In Pietilä I. & Ojala H. (edt.) Miehistä puhetta – Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. (Talking About Men – Men, aging and cultural patterns of aging). Tampere University Press, 167-196.

Tiihonen, A. (2012) Kokemuksia, suorituksia, terveyttä – aktiivisen ikämiehen liikunnalla on monta moottoria. (Experience, performance, health – actively exercising elderly men have many “engines”). Liikunta & Tiede (Sport & Science), 49(5), 74-78.

Tiihonen A. (2011). Erilaisia ikämiehiä. (Different Kinds of Elderly Men). In Viiru K., Manninen J., Nieminen M., Suominen H., Sundqvist C., Tiihonen A. & Taponen R. (Eds.) Erilainen tapa vanheta. (Different Kind of Getting Older). Suomen Veteraaniurheiluliitto, Kajaani, 19-44.

World Health Organization. (2020). Guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Geneva: World Health Organization; 2020. https://www.who.int/publications/i/item/9789240015128.

Yeung, A. B. (2005). Vapaaehtoistoiminnan timantti. Miten mallintaa motivaatiota? (The Diamond of Volunteering. How to Model Motivation?) In Nylund, M. & Yeung, A.B. (eds.). Vapaaehtoistoiminta. Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino, 101-125.

6-0! Recreational football project for persons 60+ years in the core of the LbD process (https://journal.laurea.fi/6-0-recreational-football-project-for-persons-60-years-in-the-core-of-the-lbd-process/#ff1f9474).

6-0! Project info. Referred 10.10.2020. (https://www.6-0.eu/project-info/).