Читать книгу Urantia-kirja - Urantia Foundation - Страница 213

20:6.1 (228.5) Menetelmä, jolla Paratiisin-Poika valmistautuu lahjoittautuvana Poikana tapahtuvaan kuolevaiseksi ruumiillistumiseen, menetelmä, jolla hän joutuu äitiinsä lahjoittautumisplaneetalla, on maailmankaikkeuden mysteeri; ja jokainen yritys tämän sonaringtonilaisen menetelmän toimivuuden selvittämiseksi on suoralta kädeltä tuomittu epäonnistumaan. Antakaa ylevän tiedon Jeesus Nasaretilaisen kuolevaisen hahmossa viettämästä elämästä painua sieluunne, mutta älkää tuhlatko ajatustakaan sen asian hyödyttömään spekulointiin, miten tämä Nebadonin Mikaelin salaperäinen ruumiillistuminen pantiin toimeen. Riemuitkaamme kaikki siitä tiedosta ja vakuuttuneisuudesta, että sellaiset aikaansaannokset ovat jumalalliselle olemukselle mahdollisia. Älkäämme tuhlatko aikaa tyhjänpäiväisiin arveluihin siitä, mikä se menetelmä on, johon jumalallinen viisaus turvautuu nämä ilmiöt aikaansaadakseen.

20:6.2 (229.1) Kun Paratiisin-Poika suorittaa kuolevaisen hahmossa tapahtuvaa lahjoittautumistaan, hän syntyy aina naisesta ja varttuu tuon maailman poikalapsena, kuten Jeesus teki Urantialla. Nämä kaikki korkeinta palvelusta suorittavat Pojat varttuvat lapsuudesta nuoruuteen ja miehuuteen aivan niin kuin ihminen. Heistä tulee kaikissa suhteissa sen ihmisrodun kuolevaisten kaltaisia, jonka keskuuteen he syntyvät. He esittävät pyyntöjään Isälle aivan kuten esittävät sen maailman lapset, jossa he palvelevat. Aineelliselta kannalta katsoen nämä inhimillis-jumalalliset Pojat viettävät tavallista elämää yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: he eivät siitä jälkeläisiä maailmassa, jossa he oleskelevat. Tämä on yleinen rajoitus, joka koskee kaikkia Paratiisin lahjoittautuvien Poikien luokkia.

20:6.3 (229.2) Aivan kuten Jeesus työskenteli teidän maailmassanne kirvesmiehen poikana, samalla tavoin työskentelevät muutkin Paratiisin-Pojat eri tehtävissä omilla lahjoittautumisplaneetoillaan. Tuskinpa pystytte keksimään ammattia, jossa joku Paratiisin-Pojista ei olisi lahjoittautumisensa kuluessa jollakin ajallisuuden evolutionaarisista planeetoista toiminut.

20:6.4 (229.3) Kun lahjoittautuva Poika on tullut tietämään, millainen kokemus on elää kuolevaisen olennon elämää; kun hän on saavuttanut täydellisen sopusoinnun itsessään olevan Suuntaajan kanssa, sen jälkeen hän aloittaa sen osan planetaarisesta lähetystehtävästään, jonka tarkoitus on hänen lihallisten veljiensä mielen valistaminen ja sielun inspiroiminen. Opettajina toimiessaan nämä Pojat omistautuvat yksinomaisesti kuolevaisrotujen hengelliseen valaisemiseen niissä maailmoissa, joissa he vierailevat.

20:6.5 (229.4) Kuolevaisen hahmossa tapahtuvat Mikaelien ja Avonaalien lahjoittautumiset, niin keskenään verrannollisia kuin ne useimmissa suhteissa ovatkin, eivät kuitenkaan ole täysin yhteneväisiä. Hallinnollinen Poika ei koskaan julista: ”Jokainen, joka on nähnyt Pojan, on nähnyt Isän”, kuten teidän Luoja-Poikanne julisti Urantialla lihallisessa hahmossa ollessaan, vaan lahjoitettu Avonaali julistaa sen sijaan: ”Jokainen, joka on nähnyt minut, on nähnyt Jumalan Iankaikkisen Pojan.” Hallinnolliset Pojat eivät polveudu suoraan Universaalisesta Isästä, eivätkä he ruumiillistu Isän tahdon alaisina, vaan he lahjoittautuvat aina Paratiisin-Poikina, jotka ovat Paratiisin Iankaikkisen Pojan tahdon alaisia.

20:6.6 (229.5) Astuessaan kuoleman portista lahjoittautuvat Pojat, olivatpa he Luoja-Poikia tai Hallinnollisia Poikia, ilmestyvät uudelleen kolmantena päivänä. Mutta teidän ei tulisi elätellä sellaista ajatusta, että he kohtaavat aina teidän maailmassanne tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten vierailleen Luoja-Pojan osalle tulleen traagisen lopun. Jeesus Nasaretilaisen läpikäymä epätavallinen ja tavattoman julma kokemus on saanut aikaan sen, että Urantia on paikallisesti tullut tunnetuksi ”ristin maailmana”. Ei ole välttämätöntä, että Jumalan Poikaa kohdellaan näin epäinhimillisesti, ja planeettojen suuri enemmistö onkin ottanut heidät huomaavaisemmin vastaan ja sallinut heidän päättää kuolevaisen hahmossa eletyn elämänvaiheen, julistaa aikakausi päättyneeksi, tuomita nukkuvat eloonjäävät ja julistaa uusi tuomiokausi alkaneeksi alistamatta heitä väkivaltaiseen kuolemaan. Lahjoittautuvan Pojan pitää kohdata kuolema, hänen täytyy kulkea maailmojen kuolevaisten koko tosiasiallisen kokemuksen läpi, mutta sellaista, että tämä kuolema olisi joko väkivaltainen tai epätavallinen, ei jumalallinen suunnitelma edellytä.

20:6.7 (229.6) Aina kun lahjoittautuvia Poikia ei väkivaltaisesti tapeta, he luopuvat vapaaehtoisesti elämästään ja kulkevat kuoleman portista — eivät ”ankaran oikeuden” tai ”jumalallisen vihan” vaatimukset täyttääkseen, vaan saattaakseen lahjoittautumisensa päätökseen, ”juodakseen loppuun sen kalkin”, jonka sisältönä on ruumiillistuneena eletty elämänvaihe ja henkilökohtainen kokemus kaikesta siitä, mikä muodostaa luodun olennon elämän sellaisena kuin se eletään kuolevaisen olomuodon planeetoilla. Lahjoittautuminen on planeetan ja universumin kannalta välttämätön, eikä fyysinen kuolema ole muuta kuin lahjoittautumistehtävän välttämätön osa.

20:6.8 (230.1) Kun kuolevaisen hahmossa eletty ruumiillistuminen on päättynyt, palveluksen suorittanut Avonaali matkaa Paratiisiin, jossa Universaalinen Isä ottaa hänet vastaan, sitten hän palaa siihen paikallisuniversumiin, jonka palveluksessa hän on, ja saa siellä tunnustuksen Luoja-Pojalta. Lahjoittautunut Avonaali ja Luoja-Poika lähettävät tämän jälkeen yhteisen Totuuden Henkensä toimimaan lahjoittautumismaailman kuolevaisten sukukunnan sydämissä. Paikallisuniversumin täysivaltaisuutta edeltävinä aikoina kysymyksessä on kummankin Pojan yhteinen henki Luovan Hengen toimeenpanemana. Se eroaa jonkin verran siitä Totuuden Hengestä, joka on luonteenomainen niille paikallisuniversumin ajoille, jotka seuraavat Mikaelin seitsemättä lahjoittautumista.

20:6.9 (230.2) Luoja-Pojan saatettua päätökseen viimeisen lahjoittautumisensa kaikkiin aikaisemmin Avonaalin lahjoittautumisen kohteina olleisiin paikallisuniversumin maailmoihin lähetetty Totuuden Henki muuttuu olemukseltaan niin, että siitä entistä kirjaimellisemmin tulee täysivaltaisen Mikaelin henki. Tämä ilmiö tapahtuu samalla, kun Totuuden Henki vapautuu palvelemaan planeetalla, jolla Mikael on kuolevaisen hahmossa suorittanut lahjoittautumisen. Tämän jälkeen jokainen maailma, jonka osalle on tullut Hallinnollisen Pojan lahjoittautumisesta koituva kunnia, on saava tämän myötä sen samaisen seitsenkertaiselta Luoja-Pojalta tulevan Henkilohduttajan, jonka se olisi saanut, mikäli paikallisuniversumin Hallitsija olisi henkilökohtaisesti ruumiillistunut tämän maailman lahjoittautuvaksi Pojaksi.