Читать книгу Urantia-kirja - Urantia Foundation - Страница 74

6:5.1 (77.4) Iankaikkinen Poika ei toimi henkilökohtaisesti fyysisillä alueilla, hän ei liioin toimi luoduille olennoille osoitetun mielihoivan tasoilla muutoin kuin Myötätoimijan kautta. Mutta nämä kvalifioinnit eivät millään muotoa muutoin rajoita Iankaikkista Poikaa hengellisen kaikentietävyyden, kaikkiallisuuden ja kaikkivoipaisuuden kaikkien jumalallisten attribuuttien täysimääräisessä ja vapaassa käytössä.

6:5.2 (77.5) Iankaikkinen Poika ei henkilökohtaisesti läpäise niitä hengen potentiaaleja, jotka kuuluvat luonnostaan Jumaluusabsoluutin infiniittisyyteen. Mutta kun nämä potentiaalit muuttuvat aktuaalisuudeksi, ne tulevat Pojan henkigravitaation yhteyspiirin kaikkivoipaiseen otteeseen.

6:5.3 (77.6) Persoonallisuus on lahja, jonka antaja on yksinomaisesti Universaalinen Isä. Iankaikkisen Pojan persoonallisuus juontuu Isästä, mutta ilman Isää hän ei lahjoita persoonallisuutta. Poika on alkulähteenä valtavalle henkien joukolle, mutta tällaiset johdannaiset eivät ole persoonallisuuksia. Kun Poika luo persoonallisuutta, hän tekee sen yhdessä Isän tai Myötäluojan kanssa, joka voi sellaisissa yhteyksissä toimia Isän puolesta. Iankaikkinen Poika on näin ollen persoonallisuuksien myötäluoja, mutta hän ei lahjoita persoonallisuutta yhdellekään olennolle, eikä hän yksinään eikä itsekseen koskaan luo persoonallisia olentoja. Tämä toiminnallinen rajoitus ei kuitenkaan riistä Pojalta kykyä luoda minkä tahansa tyyppistä tai kaikentyyppistä todellisuutta, joka on jotakin muuta kuin persoonallista.

6:5.4 (77.7) Iankaikkista Poikaa koskee rajoitus luojalle kuuluvien oikeuksien edelleen siirtämisen osalta. Iäistäessään Alkuperäisen Pojan Isä lahjoitti hänelle vallan ja etuoikeuden liittyä sittemmin Isän kanssa jumalalliseen tekoon uusien sellaisten Poikien aikaansaamiseksi, joilla on luovat attribuutit. Ja näin he ovat tehneet ja näin he yhäkin tekevät. Mutta kun nämä rinnakkaiset Pojat on luotu, näyttää siltä, etteivät luojuuden oikeudet ole siirrettävissä eteenpäin. Iankaikkinen Poika siirtää luojuuden valtuuksia vain ensimmäiselle eli välittömälle personoitujen olentojen polvelle. Siispä kun Isä ja Poika muodostavat liiton personoidakseen Luoja-Pojan, niin he saavuttavat tarkoituksensa. Mutta tällä tavoin olemassaolon piiriin saatettu Luoja-Poika ei kykene koskaan siirtämään tai delegoimaan luojan oikeuksiaan niille Poikien erilaisille yhteisöille, jotka hän voi sittemmin luoda, vaikka korkeimmissa paikallisuniversumien Pojissa hyvin rajoittuneesti ilmeneekin heijastumaa Luoja-Pojan luovista ominaisuuksista.

6:5.5 (78.1) Infiniittisenä ja yksinomaisesti persoonallisena olentona Iankaikkinen Poika ei kykene fragmentoimaan olemustaan. Hän ei voi vuodattaa eikä lahjoittaa yksilöllistettyjä osasia omasta minuudestaan muille entiteeteille tai persoonille, kuten tekevät Universaalinen Isä ja Ääretön Henki. Mutta Poika voi lahjoittaa ja hän lahjoittaa minuuttaan rajattomana henkenä upottaakseen siihen koko luomakunnan ja vetääkseen lakkaamatta puoleensa kaikkia henkipersoonallisuuksia ja hengellisiä reaalisubjekteja.

6:5.6 (78.2) Muistakaa aina, että Iankaikkinen Poika on henki-Isän persoonallinen kuvastuma koko luomakunnalle. Jumaluusmerkityksessä Poika on persoonallinen ja vain persoonallinen. Sellaista jumalallista ja absoluuttista persoonallisuutta ei voi jakaa osiin eikä fragmentoida. Jumala Isä ja Jumala Henki ovat kiistämättömästi persoonallisia, mutta he ovat myös kaikkea muuta sen lisäksi, että he ovat tällaisia Jumaluuspersoonallisuuksia.

6:5.7 (78.3) Vaikkei Iankaikkinen Poika voikaan omakohtaisesti osallistua Ajatuksensuuntaajien lahjoittamiseen, hän piti silti ikuisessa menneisyydessä neuvoa Universaalisen Isän kanssa ja hyväksyi tämän hankkeen ja lupasi sen suhteen loputonta yhteistyövalmiutta, kun Isä Ajatuksensuuntaajien lahjoittamista esittäessään ehdotti Pojalle: ”Tehkäämme kuolevainen ihminen omaksi kuvaksemme.” Ja aivan niin kuin Isän henkiosanen asuu sisimmässänne, niin kietoutuu Pojan henkiläsnäolo ympärillenne, samalla kun nämä molemmat iäti toimivat hengellisen edistymisenne hyväksi, ikään kuin ne olisivat yksi.