Читать книгу Toteutuneita unelmia: Neljä kertomusta - August Strindberg - Страница 4

8.10.1907. Y.S. TEKIJÄN ESIPUHE.

Оглавление

Sisällysluettelo

Tämä kirja on hyökkäys liikasivistystä eli rappeutumista vastaan.

Kehitysteorian kannattajat ovat luonnollisen valinnan ja perittyjen tarkotuksenmukaisuuksien kautta kulkevassa kehityksessä vain nähneet edistyksen parempaa kohti. Mutta kehitys ei aina käy parempaan päin. Sillä sairaus kehittyy kohti käännekohtaansa ja kuolemaa, sairaloinen taipumus kehittyy taudiksi. Niin voi myös huonontuminen tulla perinnölliseksi ja epätarkotuksenmukaisuudetkin kehittyä ja mennä perinnöksi.

Luonto astuu itsekin joskus taka-askeleita korjatakseen erehdyksiä. Haeckel pitää simpukkaa takasinpäin kehittyneenä etanana, joka on menettänyt päänsä. Nyt on simpukka paremmin kahden kuorensa suojaama olemistaistelussa kuin näkinkenkä yhden kuorensa turvissa. Mutta näkinkenkää pidetään kuitenkin kehittyneempänä, korkeampana muotona! Mitä tarkotetaan korkeammalla ja kehittyneemmällä?

Tarkotettanee paremmin olemassa oloon varustettua. Kun nyt olemme poistaneet personallisen hallitsevan tahdon luonnosta, voimme myös pyyhkästä koko kehityksen mikäli sitä pidetään samana kuin edistys. Olemisen tarkotus on oleminen ja edelleen eläminen. Siinä tapauksessa on osteri korkealla kannalla, sillä kun on yksilölliset puolustuskeinonsa ilmanalaa ja kilpailijoita vastaan paremmat kuin ihmisellä ja sen ei kaksisukuinen kun on, tarvitse panna henkeään alttiiksi taisteluun naaraasta.

Minä en voi myöskään pitää kivihiilikasvillisuuden ihania salasiittiöitä alemmalla asteella olevina kuin meidän hennot kaksisirkkaisemme ovat. Miksi ovat kaksisirkkaiset yksisirkkaisia ja salasiittiöitä ylemmät?

Salasiittiöt suojelevat paremmin suvun jatkamiselimiänsä kuin kaksisirkkaiset, jotka pitävät niitä näytteillä.

Eikö kaksineuvoisen itsesiitos ole tarkotuksenmukaisempi kuin erineuvoisen. Eikö kaksikotisten siitos ole suorastaan tarkotuksenvastainen? Jättää sattumalle, hyönteisille tai tuulelle, suvun elossa pysyminen huolehdittavaksi!

Eikö mastodontti ollut paremmin varustettu kuin elefantti? Ja eikö meidän karhumme ole huonontunut luolakarhu? Eikö plesiosauruksen tarkotuksenmukaisuus ollut erittäin korkealle kehittynyt?

Tuntuuhan siltä kuin olisi koko elimellinen luonto taantunut. Kenties ovatkin epätarkotuksenmukaiset ominaisuudet menneet perinnöksi enemmän kuin Darwin luulee.

Ja ihminen, joka kuolee viluun, jos ei saa luottoa räätäliltä, on varmastikin huonontunut siitä saakka kuin repi karvat turkistaan, ja oli varmastikin tarkotuksenmukaisempaa juoksennella metsissä ja kedoilla joilla ei ollut omistajaa ja päästä käsiksi olemisvälineihin, olkoonpa vaikka taistelullakin, kuin kuten nyt käyttää petollisuuttaan toisen orjana tai hakea takauksia lainaan.

Mutta ovathan ihmisellä tiede, taide ja keksinnöt.

Kyllä, mutta häneltä puuttuu ensi ehto: olemisvälineet.

Suurimmat keksinnöt tarkottavat vain vastineiden hankkimista menetettyjen kykyjen sijalle.

Kansantalouden on keksittävä keinoja olemattomien tuotteiden vaihtoon ja siirtoon oikeaan aikaan oikeille paikoille.

Filosofian on tutkittava olemattoman jumalan olemassaoloa.

Astronomian on etsittävä tähtiä, jotka eivät kuulu meille.

Oli parempi pitää hyvä näkönsä kuin keksiä linssien hionta.

Kun ihminen lähti kiertoteille hakemaan epätarkotuksenmukaista, vieraantui hän luonnosta. Tarkotan siis luontoon palaamisella palaamista tarkotuksenmukaisuuteen.

Yhteiskunta on elimellinen tuote, sanotaan, ja kaikki mikä on olemassa on luontoa.

Kolerabasilli on myös elimellinen tuote, mutta ei silti tarkotuksenmukainen meille. Yhteiskunta on meille tarkotustaan täyttämätön tuote.

Kaikki mikä on, on luontoa. Niinpä kyllä, mutta löytyy tervettä luontoa ja epätervettä. Löytyy luonnossa häiriöitä, jotka me olemme muuttaneet pysyviksi. Viljelty viiniköynnös on elimellinen tuote, joka liian ravinnon takia antaa meille viiniä, se on siis tarkotuksenmukainen meille mutta epätarkotuksenmukainen lajilleen, sillä se on viljelyksen, sen luontoa vastaan tehdyn väkivallan kautta huonontunut, ja siksi on sen kimppuun vanhoissa viinimaissa hyökännyt hävittävä hyönteinen.

Me olemme kulturin, kasvatuksen yhteiskunnallisten ennakkoluulojen oppimisen, kautta tulleet tarkotuksenmukaisiksi yhteiskunnalle, mutta voimme tuskin olla tarkotuksenmukaisia itsellemme. Me olemme menettäneet terveytemme, koko joukon hienoja sielullisia ominaisuuksia, ja koko nykyinen hävittävä työ, joka ilmenee taisteluna yhteiskuntaa vastaan, on vain luonnollinen palajaminen siihen tilaan, jolloin olimme paremmin varustautuneet olemassa oloa varten.

Tämä palajaminen ei ole "taantumusta", eikä meidän tarvitse silti tulla onnettomiksi, yhtä vähän kuin simpukka on etanaa onnettomampi.

Mitä on yhteiskunta? Riistämistä. Yläluokassa, riistäjissä, ja alaluokassa, riistetyissä, on yhteiskunnan salaisuus.

Siinä on myös huonontumisen lähde. Nauttivat heikontuvat liian vähästä työstä ja elättävät liian paljosta.

Alaluokka on tähän saakka halkonut päätään turhaan yrittäessään kohota yläluokaksi. Nyt tahtoo se sen sijaan poistaa kuluttavan yläluokan ja nyt on se oikealla tiellä.

Mutta ne, jotka luulevat liikasivistyksen elävän edelleen alaluokan vapauduttua, ovat laskeneet väärin. Vain orjilla on voitu teettää sellaisia hullutuksia kuin pyramiidit. Niin hyödytöntä laitosta kuin Pietarinkirkko ei tehdä toistamiseen, eikä millään Rafaelilla ole aikaa muodostua, kun kaikkien on suorastaan hankittava elintarpeita eikä ketään palvella. Ei näet ole tarkotus vapauttaa vain teollisuustyöväkeä vaan myös palvelijat, torpparit ja muonamiehet.

Onko käyvä ikäväksi mailman elanto silloin? Ei suinkaan. Ne joista siltä tuntuu, eivät koskaan näe sitä mailmaa. Ja ainoa puhdas ilo elämässä, joka on voimakkaassa ruumiissa ja elintarpeiden riittäväisyyden varmuudessa, on korvaava kaikki houreet tuosta muka "korkeammasta."

Tämä palautuminen se nyt tekee työtään ihmiskunnassa, ja se etenee myrskynaskelin.

Uusi yhteiskunta, joka ei enää ota laskuihinsa harhakuvia eikä ihanteita, rakentaa ainoalle tosiasiallisuudelle, jolle rakentaa voi, itsekkyydelle. Itsekkyys on ruma nimi ihmisen ihanimmalle lahjalle: itsesäilytysvietille. Tähän saakka eivät ihmiset ole ymmärtäneet omaa etuaan ja osaksi on heitä johtanut harhaan yläluokan peruslause: tee työtä lähimmäisesi hyväksi. Yhdistämällä kaikkien yksityiset edut yhteistoimintaan pidetään yksityiseduista parempaa huolta kuin ennen ja samalla kaikkien edusta.

Tämä on sosialismia. Kun sanoo vastustavansa sosialismia, sanoo yhtä suuren tyhmyyden kuin tahtoisi sanoa vastustavansa politiikkaa. Se on ihan yksinkertaisesti tyhjää.

En siis hyökkää sivistyksen kimppuun vaan liikasivistyksen. Me olemme tulleet liian hienoiksi, siksi on raakuus terveen palautumisen merkki. Valehteleminen on hienoa ja raakuutta on ajatuksensa sanominen. Opetelkaamme enemmän raakuutta.

Valkea käsi ei enää kykene tuottamaan elintarpeita, mutta se on hyvin hieno, huonontunut käpälä. Siksipä se paljoa useammin kuin kova koura pitelee vekselinväärentäjän kynää.

Tämä kirja käsittelee työtä yhteiskunnan parantamiseksi ja jo suoritettuja kokeita, joiden tulos on onnistunut. Ne ovat nähtävissä ulkomailla, sillä Ruotsissa käy kehitys etanan askelin osteria kohti. Ja kuitenkin ajattelee joku viisas, että kuljetaan aivan liian nopeasti.

Toteutuneita unelmia: Neljä kertomusta

Подняться наверх