Читать книгу Siltalan pehtori - Harald Selmer-Geeth - Страница 5
KOLMAS KIRJE
ОглавлениеEnköping, 15 p:nä huhtik.
Ja tähän kirottuun pesään tahtoi Bröijer minut lähettää saadakseen minusta parempaa ihmistä! Vielä mitä! Alanpa miltei uskoa että löytyy jotain, jota voi nimittää korkeammaksi kaitselmukseksi, kun ajattelen, että Turussa ollessani matkalla tänne, ajan kuluksi laivan lähtöä odottaissa, sattumalta silmäilin tuota ilmotusta ja rupesin ajattelemaan työnhankintaa. Jos olisin tullut tänne jäämäaikeissa, niin tuskinpa heti olisin kääntynyt takaisin, vaan ruvennut joksikin aikaa enköpinkiläiseksi, yhdentekevää kun minulle on, missä hautaa kohti kuljen, ja silloin olisivat viimeiset päiväni käyneet ikäviksi — kirotun ikäviksi.
Ajatteleppas mitä hän määräsi! Hän määräsi minut — lihotukselle! Enhän ole koskaan kärsinyt hätää, tuntenut puutetta, en koskaan ollut nälissäni — en ainakaan ruumiillisesti mitään isonnut — ja nyt hän väittää, että ruumiini on nälän riuduttama, että sitä täytyy lihottaa. Ei, herrat hyvät — sikojani minä lihotan, se on oikeus ja kohtuus, mutta teen sen ainoastaan siksi, kun olen vakuutettu, että niiden elämänpäämaali, olipa niillä miten suuret toiveet tahansa, onkin oikeastaan vaan lihomisessa. Mutta olettaa samaa minusta — se on loukkaavaa.
Olen kuitenkin päättänyt, etten nosta kunnianloukkausjuttua toht. Westerlundia vastaan, vaan mieluummin pyyhin Enköpingin tomun jaloistani.
Virallisesti asetun tänne — osotteeni seuraa mukana. Jos joku mieskohtaisesti tahtoisi tavata minua, niin en voi ottaa vastaan tai olen satunnaisesti kululla. Kirjevaihtoani on emäntäni taasen luvannut välittää. Parannuksellaoloni — virallisesti — kestänee kuukausia, ja senjälkeen alan matkustella — virallisesti yhä — Europassa. Mutta, näin meidän kesken puhuen, matkustan täältä jo parin päivän päästä raakaan talonpoikaismaahan Suomessa — luulen että siellä loppuelämäni kuluu hauskemmin kuin muualla. Sinunhan, kun tiedät salaisuuden, ei tarvitse käyttää Enköpingin reittiä, vaan voit osottaa kirjeet suoraan: "Aution asema, Siltala, Pehtori K. A. Paul".
Onneksi kyllä on tuo jyske ja huljunta pääkopassani miltei lakannut. Se johtunee siitä, että olen useana yönä saanut unta enemmän kuin kolme tuntia erältään.
Ja — hyvästi vaan tällä kertaa!
Polle.