Читать книгу Maan ympäri 80 päivässä - Jules Verne - Страница 7
V.
ОглавлениеUusia arvopapereita Lontoon rahamarkkinoilla.
Phileas Fogg ei osannut Lontoosta lähtiessään aavistaakaan, millaisen melun hänen matkansa oli herättävä. Tieto vedosta levisi ensin Reform-Clubissa ja sai aikaan koko hälyn tämän arvoisan seuran jäsenten keskuudessa. Klubista siirtyi tieto sanomalehtiin reportterien kautta ja sanomalehtien kautta Lontoon yleisöön ja koko Yhdistettyyn Kuningaskuntaan.
Tästä "matkasta maan ympäri" — siitäkös nyt kirjoiteltiin, keskusteltiin, väiteltiin yhtä innokkaasti ja yhtä suurella harrastuksella kuin jostakin uudesta Alabama-asiasta! Toiset kävivät Phileas Foggin puolelle; toiset — ja näitä oli melkoinen enemmistö — olivat häntä vastaan. Matka maan ympäri niin vähässä ajassa nykyisillä kulkuneuvoilla — sehän oli mahdollista ainoastaan paperilla, itse teossa sitävastoin sulaa hulluutta.
Times, Standard, Evening Star, Morning Chronicle ja parikymmentä muuta suurta sanomalehteä olivat Mr. Foggia vastaan. Daily Telegraph yksinään puolusti häntä jossakin määrin. Phileas Foggia pidettiin löylynlyömänä, hupsuna miehenä, ja hänen toverinsa Reform-Clubissa saivat kuulla moitteita siitä, että olivat lyöneet mokoman vedon, joka selvään osoitti Foggin ymmärryksen olevan kaikkea muuta kuin oikeassa reilassa.
Sanomalehdissä luettiin kiihkeitä, mutta loogillisia kirjoituksia tästä asiasta. Englannissa, niinkuin tunnettu on, harrastetaan suuresti kaikkea, mikä maantietoa koskee. Eikä ollut ainoataan sanomalehden lukijaa — oli hän mitä säätyä hyvänsä — joka ei olisi ahmimalla ahminut Phileas Foggin asialle pyhitettyjä palstoja.
Ensimmäisinä päivinä oli hänen puolellansa muutamia huimapäitä, etenkin naisia, sittenkuin kuvalehti Illustrated London News oli julaissut hänen muotokuvansa valokuvan mukaan, joka löytyi Reform-Clubin arkistossa. Muutamat gentlemannit uskalsivat sanoa: "No miksei, miksei? Onhan kuultu kummempaakin!" — Nuo olivat paraasta päästä Daily Telegraphin lukijoita. Mutta pianpa rupesi tämänkin lehden vakaumus horjumaan.
Lokakuun 7 p:nä luettiin Kunink. Maantieteellisen Seuran Bulletin'issä pitkä kirjoitus, joka tutki asiata kaikilta puolin ja todisti selvää selvemmäksi, että puheena oleva yritys oli sulaa hulluutta. Ja nyt olivat kaikki Foggia vastaan. Ihmiset laittoivat esteitä hänen tiellensä, luonto samoin. Yrityksen onnistumista varten pitäisi rautateiden ja höyrylaivain tulo- ja lähtöaikain ihan täsmälleen liittyä toisiinsa, mutta sellaista yhtäjaksoisuutta ei ole eikä voikaan olla olemassa. Euroopassa, lyhempiä matkoja kuljettaessa, saattaa kyllä olla varma junain täsmällisyydestä; mutta kun niiltä menee kokonaista kolme päivää Indian ja seitsemän päivää Yhdysvaltain läpi kulkemiseen, saattaako järkevä ihminen niiden tarkkuudelle perustaa tällaista yritystä? Entäs sitten tapaturmat, yhteentörmäykset, rajuilmat, lumituiskut — eikös tämä kaikki ollut Phileas Foggia vastaan? Ja eikös merellä talviseen aikaan vastatuulet, sumut saata matkaa viivyttää? Ei ollut lainkaan tavatonta, että paraimmatkin höyrylaivat Atlantilla viipyvät pari kolme päivää määrän yli. Yksi ainoa, yksi ainoa viivähdys tekisi koko yrityksen tyhjäksi. Jos Phileas Fogg myöhästyy edes moniaankaan tunnin postilaivalta, niin hänen täytyy odottaa seuraavata laivaa, ja hanke on siten rauennut kuin tuhka tuuleen.
Tämä kirjoitus nosti suuren melun. Melkein kaikki maan sanomalehdet painattivat sen, ja Phileas Foggin osakkeiden kurssi laski arveluttavasti.
Ensimmäisinä päivinä matkustajamme lähdön jälkeen tehtiin Lontoossa varsinaisia kauppa-asioita hänen yrityksensä pohjalle. Englannin vedonlyöjät ovat tunnetut; he ovat älykkäämpiä ja suuremmassa kunniassa pidettyjä kuin pelaajat. Vedonlyönti on englantilaisen luonteen mukaista. Ja vetoja löivätkin Phileas Foggin puolesta tai häntä vastaan eivät ainoastaan Reform-Clubin jäsenet, vaan ennen pitkää suurikin yleisö. Phileas Fogg kirjoitettiin niinkuin mikä kilpahevonen kilpakirjaan. Hänestä tuli myös arvopaperi, joka paikalla sai oman numeronsa Lontoon pörssissä. "Phileas Foggia" kyseltiin ja tarjoiltiin premioilla tai ilman, ja suunnattomia asioita solmittiin. Mutta viisi päivää hänen lähtönsä jälkeen, sittenkuin mainittu kirjoitus oli ollut "Bulletin'issa", tarjoukset alkoivat lisääntyä. Phileas Fogg laski arvossa. Jo tarjottiin niitä tukuttain. Ensi alussa ei ostettu kuin viisi, sitten kymmenen kerrassaan; nyt meni kaksin- ja viisinkymmenin, jopa satakin yhdessä mytyssä.
Yksi ainoa puolustaja oli hänellä enää, nimittäin vanha, luuvaloa sairastava lordi Albermale. Tämä kunnioitettava gentlemanni, joka ei päässyt liikahtamaan nojatuolistansa, olisi kernaasti antanut omaisuutensa, jos olisi voinut tehdä matkan maan ympäri, vaikka siihen olisi mennyt kymmenenkin vuotta! Hän löi 5,000 puntaa vetoa Phileas Foggin eduksi. Ja kun hänelle todistettiin, kuinka järjetöntä ja hyödytöntäkin Foggin hanke oli, vastasi hän vain: "Jos se käy päinsä, niin on hyvä, että englantilainen sen ensimmäisenä on tehnyt."
Phileas Foggilta, niinkuin sanottiin, väheni puolustajain luku vähenemistään. Kaikki ihmiset olivat häntä vastaan eivätkä syyttäkään. — Ei enää lyöty sataaviittäkymmentäkään yhtä vastaan; mutta seitsemän päivän kuluttua sattui tapaus, joka vaikutti, ettei kukaan olisi uskaltanut lyödä vähintäkään vetoa.
Sinä päivänä kello 9 illalla oli näet poliisilaitoksen ylipäällikkö saanut seuraavan sähkösanoman:
/#
"Suez. Lontoo.
Rovan, poliisitirehtööri, päävirasto, Scotland yard.
Minä seuraan pankkivarasta Phileas Foggia. Lähettäkää
viipymättä vangitsemiskäsky Bombayhin (Itä-Indiaan).
<i>Fiks</i>, salapoliisi."
#/
Tämä sähkösanoma vaikutti silmänräpäyksessä. Kunniallisen gentlemannin sijaan astui pankkivaras. Hänen valokuvansa Reform-Clubissa tarkastettiin tyysten tarkoin. Varkaan tuntomerkit sopivat siihen. Sitten muistettiin, kuinka Phileas Foggin elämä aina oli ollut yksinäistä, salaperäistä. Kun sitten otettiin lukuun hänen äkkinäinen lähtönsä, niin selväähän muka oli, että hän, luulotellen ihmisille matkaa maan ympäri ja mieletöntä vetoa, sillä tavoin vain koetti päästä Englannin poliisimiesten käsistä.