Читать книгу Viisi viikkoa ilmapallossa - Jules Verne - Страница 4

Sisällysluettelo

Daily Telegraphin kirjoitus. — Tieteellisten aikakauslehtien kiista.

Seuraavana päivänä, numerossaan tammikuun 15:ltä, julkaisi Daily Telegraph seuraavan kirjoituksen:

"Afrika on vihdoinkin paljastava suunnattomain kätköjensä salaisuuden. Uuden-aikainen Oidipos on selittävä sen arvoituksen, jonka perille kuudentoista vuosisadan oppineet eivät ole päässeet. Niilin lähteitten etsimistä, fontes Nili qurere, pidettiin ennen muinoin mielettömänä yrityksenä, pilventakaisena utukuvana.

"Tohtori Barth kulki Denhamin ja Clappertonin raivaamaa tietä hamaan Sudaniin saakka; tohtori Livingstone uudisti monta kertaa pelvottomia tutkimusretkiänsä Hyvän Toivon niemestä alkaen aina Zambezin vesistöille asti; kapteenit Burke ja Speke pääsivät Suurien järvien rannoille, — ja näin on nykyaikaisella sivistyksellä nyt kolme tietä avoinna. Niitten yhtymäkohta, jonne ei vielä yhdenkään matkustajan ole onnistunut päästä, sijaitsee itse Afrikan sydämessä. Sitä kohti ovat kaikki voimat jännitettävät.

"Näitten tieteen uljaitten etuvartijain töihin on rohkealla yrityksellään tuova täydennyksen tohtori Samuel Fergusson, jonka kauniista tutkimusretkistä lukijamme usein ovat saaneet tietoja.

"Mainittu pelvoton löytöretkeilijä aikoo kulkea Afrikan yli ilmapallossa idästä länteen. Mikäli tietoomme on tullut, on tämän hämmästyttävän retken lähtökohtana oleva Zanzibarin saari. Missä kohdin retki päättynee, sen tietää Sallimus yksin.

"Tämän tieteellisen löytöretken ehdotus tehtiin eilen virallisesti Kuninkaalliselle Maantieteelliselle Seuralle, joka yrityksen kannattamiseksi määräsi 2500 puntaa.

"Me aiomme antaa lukijoillemme tarkkoja tietoja tästä retkestä, jolla maantieteen aikakauskirjoissa ei vertaista ole."

Kirjoitus herätti, kuten kyllä arvaa, suunnatonta huomiota. Ensi alussa nousi kovia epäilyksen myrskyjä. Koko tohtori Fergusson, väitettiin, ei ole muuta kuin onnenonkija, oikeata amerikkalaista Barnumin keksintöä. Ensin hän muka on toiminut Yhdysvalloissa ja tullut sieltä Britannian saarille "affäärejä" tekemään.

Ivallinen vastaus Daily Telegraphin kirjoitukseen oli luettavana helmikuun numerossa Geneven Maantieteellisen Seuran "Bulletins'ejä". Se teki sukkelaa pilaa Lontoon Kuninkaallisesta Seurasta, Traveller's Clubista ja sadunomaisen pitkästä sammesta.

Mutta silloin herra Petermann tukki kerrassaan suun tältä geneveläiseltä aikakauslehdeltä Gothassa ilmestyvissä "Mittheilungen'eissaan" (Tiedon-annoissa). Herra Petermann tunsi personallisesti tohtori Fergussonin ja meni takaukseen uljaan ystävänsä järkähtämättömästä rohkeudesta.

Ei aikaakaan, niin ei epäilyksillä enää ollut sijaa pienintäkään. Matkan varustuksiin ryhdyttiin Lontoossa; Lyonin silkkitehtaissa teetettiin ilmapalloa varten niin tärkeät päällyskankaat; Englannin hallitus antoi tohtorin käytettäväksi "Resolute" nimisen kuljetus-höyrylaivan, kapteeni Pennet.

Piakkoin alkoi julkisuudessa kuulua rohkaisevia ääniä, onnitteluja. Parisin Maantieteellinen Seura julkaisi Bulletins'iensä joka numerossa tarkkoja tietoja yrityksen yksityiskohdista; Malte-Brunin "Nouvelles Annales" painatti huomattavan kirjoituksen tästä asiasta; "Zeitschrift für allgemeine Erdkunde" nimisessä aikakauslehdessä osoitti tohtori W. Koner sitovalla tavalla, kuinka puheen-alainen tarkoitus todella on saavutettavissa, mitä menestymisen mahdollisuuksia sillä on, mitä vastuksia se saa kestää, ja kuinka äärettömän monta etua tällaisella halki ilmain tehtävällä retkellä on puolellaan. Lähtökohtaa vain kirjoittaja ei hyväksynyt. Hänen mielestään olisi siinä kohden sopivampi eräs pieni, Masuah niminen satama Abessiniassa, josta James Brucekin vuonna 1768 oli lähtenyt liikkeelle, Niilin lähteille pyrkiessään.

"North American Review" oli hieman harmissaan siitä, että juuri Englannin osaksi niin suuri kunnia on tulemassa. Se otti leikin kannalta koko tohtorin yrityksen, arvellen, että eikö tohtorin sopisi tulla tuhahtaa Amerikkaan asti, kun kerran niin hyvään vauhtiin pääsee.

Sanalla sanoen, ei ollut sitä sanomalehteä eikä aikakauskirjaa, ei tieteellistä, ei jumaluus-opillistakaan, joka ei olisi pohtinut tätä kysymystä puolelta ja toiselta.

Suuria vetoja lyötiin Lontoossa ja koko Englannissa seuraavista seikoista: 1:ksi) onko tohtori Fergussonia olemassa todella vai eikö; 2:ksi) tuleeko koko matkasta mitään vai eikö tule; 3:ksi) onnistuuko se vai eikö; 4:ksi) palajaako hän vai jääkö sille tielle. Suuria summia pantiin vetoon, aivan kuin Derbyn kilpa-ajoissa.

Ja niinpä kaikkien, uskovaisten ja uskomattomain, tyhmäin sekä viisasten, silmät olivat kiinnitettyinä tohtori Fergussoniin. Hän oli päivän leijona, aavistamattakaan, millainen harjakaula hänestä oli tullut. Mielellänsä hän antoi tarkkoja tietoja retkistänsä. Hän oli luonnollisin ihminen maailmassa eikä lainkaan sellainen saavuttamaton kuin moni muu hänen asemassaan. Jo siinä yksikin karaistu seikkailija tuli tarjoutumaan osalliseksi hänen yrityksensä vaaroihin sekä kunniaan, mutta hän hylkäsi tarjoukset, syytä sen lähemmin selvittämättä.

Monilukuiset ohjattavain ilmalaivain keksijät esittivät hänelle koneitansa, mutta hän ei huolinut yhdestäkään. Jos ken tiedusti, oliko hän tässä suhteessa itse keksinyt jotain, ei hän ruvennut lähempiin selityksiin. Hän ryhtyi vain entistä innokkaammin varustelemaan matkaansa.