Читать книгу Suomalaisia keskiajan tutkimuksia - Väinö Voionmaa - Страница 11

Оглавление

Tämmöinen tasoitus tulikin toimeenpannuksi. Sen voi päättää jo siitä, että itse veronalennus ilman vastaavaa verontasoitusta olisi menettänyt suuren osan hyötyään. Parhaana todistuksena tasoituksen toimeenpanemisesta ovat 1400-luvun loppupuolen verokirjat, joissa verokunnat esiintyvät useilla seuduilla täysin samankokoisina.[62] Samoin ensimäiset maakirjat uudelta ajalta. Niissä esiintyvä pitäjä- ja verokuntalaitos on näet aivan v:n 1436 säännösten mukainen: veropitäjät tosin enään harvemmin ovat aivan toistensa kokoiset, vaikka sellaisiakin tapauksia on useita, mutta laajoilla aloilla ovat nuo tärkeät neljänneskunnat (tai kolmannekset) samassa pitäjässä, jopa useankin pitäjän alalla niin tarkalleen toistensa kokoiset, sisältävät murto-osia myöten niin samoja määriä veroyksiöitä (savuja, koukkuja), että järjestävän käden vaikutus on ihan ilmeinen. Kun rälssit näissä pitäjissä ja verokunnissa on jo jätetty kokonaan pois laskusta, ovat pitäjät ja verokunnat niinmuodoin saaneet muotonsa sen jälkeen kuin vanha rälssi oli muodostunut ja jätetty maalaskusta pois, siis jälkeen v:n 1436. Mutta aivan lähelle uutta aikaa ei tämä pitäjäin ja verokuntain muodostuminen ole voinut lykkäytyä, siksi paljon todisteita keskiajan oloista puheenaolevat maakirjat kuitenkin sisältävät. Pitäjäin ja verokuntain yhtäläisyydellä ei olisi uudella ajalla enään ollut olemisen syytäkään, koska kruunu tällöin jo kaikin tavoin pyrki yksilöverotukseen ja kollektivisen veronmaksun hylkäämiseen. Mistään vuotta 1436 nuoremmasta yleisestä pitäjäjaon uudistamisesta eivät asiakirjat tiedäkään kertoa. Sen sijaan esiintyy juuri 1400-luvun keskivaiheilla veropitäjiä, jotka luultavasti ovat niihin aikoihin perustettuja.

Loimaalaiset valituksissaan 1540-luvulta mainitsivat heidän pitäjänsä vanhan veronpanon olleen Kaarle kuninkaan aikaisen; silloin oli heidän pitäjässään ollut 4 neljänneskuntaa, kussakin 5 savua — siis täälläkin sangen tasainen määrä.[63]

Tällä tavoin sai keskiajan verolaitos ulkonaisestikin sisällystään vastaavan muodon.

Suomalaisia keskiajan tutkimuksia

Подняться наверх