Читать книгу Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa - B. F. Godenhjelm - Страница 2

Sisällysluettelo

Оглавление

Ensimmäisen kerran julkaissut Weilin & Göös 1884. Digitalisoitu vuonna 1900 ilmestyneestä neljännestä, uudistetusta painoksesta.

Alkulause ensimmäiseen painokseen.

Alkulause kolmanteen painokseen.

Johdatus.

§ 1. Suomalainen kirjallisuus ja sen historia.

§ 2. Suomalais-ugrilainen kieliheimo.

§ 3. Suomalaiset kielet.

§ 4. Suomen kielen murteet.

§ 5. Suomalaisen kirjallisuuden historian jako.

Ensimmäinen aikakausi.

Vanhin aika vuoteen 1157.

§ 6. Vanhimman ajan runotuotteet.

§ 7. Kalevala.

§ 8. Lyyrillinen runous. Kanteletar.

§ 9. Loitsurunous.

§ 10. Satuja.

§ 11. Sananlaskuja ja arvoituksia.

Toinen aikakausi.

Keskiaika vv. 1157–1542.

§ 12. Keskiajan sivistys-olot.

§ 13. Kansanrunous.

Kolmas aikakausi.

Uskonpuhdistuksen aika vv. 1542–1640.

§ 14. Mikael Agricola.

§ 15. Hengellistä runoutta.

§ 16. Suorasanaista kirjallisuutta.

Neljäs aikakausi.

Suomen yliopiston perustamisesta Ison-vihan loppuun asti vv. 1640–1721.

§ 17. Yleinen katsaus.

§ 18. Suorasanaista kirjallisuutta.

§ 19. Runoutta.

Viides aikakausi.

Ruotsin vallan loppuaika 1721–1809.

§ 20. Ajan luonne. Fennofiilit. Juslenius.

§ 21. Runoelmia.

§ 22. Porthan ja hänen aikalaisensa.

Kuudes aikakausi.

Uusi aika vuodesta 1809.

I. Aika ennen Kalevalan ilmestymistä 1809–1835.

§ 23. Kansallistunteen uudestaan herääminen.

§ 24. Suomen kielen tutkimus.

§ 25. Juteini ja Gottlund.

§ 26. Kansanrunojen keräileminen. Sakari Topelius vanhempi.

§ 27. Runoilijoita.

§ 28. Valtiollinen kirjallisuus. Arwidsson.

§ 29. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustaminen.

II. Vuodet 1835–1850.

§ 30. Elias Lönnrot.

§ 31. Uuden-aikuiset kansanlaulut ja talonpoikaiset runoilijat.

§ 32. Ruotsinkielinen runous.

§ 33. Juhana Vilhelm Snellman.

§ 34. Suomalainen kirjallisuus 1835–1850.

§ 35. Kielitiedettä. M. A. Castrén.

III. Aika jälkeen vuoden 1850.

§ 36. Suomalaisen kirjallisuuden edistys nykyisempinä aikoina.

§ 37. Eero Salmelainen ja ”Satuja ja Tarinoita”.

§ 38. Ahlqvist, Yrjö-Koskinen ja Krohn.

§ 39. Aleksis Kivi ja suomalainen näytelmärunous.

§ 40. Suomalaisen novellikirjallisuuden alku.

§ 41. Uudempi suorasanainen kaunokirjallisuus.

§ 42. Runomuotoinen kirjallisuus.

§ 43. Loppukatsaus.

Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa

Подняться наверх