Читать книгу Säkeniä, Kokous runoelmia - Ahlqvist August - Страница 12

        Yks' rengas kahleistasi

        Nyt katkes', Suomi, taas:

        Selvillä sanoillasi

        Nyt lak' on lukeas,

        Jok' oikean ja väärän

        Eroittaa toisistaan,

        Ja lausuu, minkä määrän

        Vapauttas sallitaan.

        Despootti saattaa sortaa

        Lain vangiks' allensa,

        Lain muurit rikki murtaa,

        Oikeuden tallata;

        Hän Themin alttarilta

        Voi tulen temmata,

        Sen viedä ihmisiltä,

        Yöks' päivän tummentaa.

        Vaan vaikka hän sen heittäis

        Aluenjärvehen,

        Ja vuorillakin peittäis

        Maan paksuun mantereen;

        Niin kipinäinen sielläi

        Kytisi oikeutta,

        Maailmaa ei hän vieläi

        Vois ijäks' orjentaa.

        Ois Deak-Väinämöinen

        Tok' vielä silloinki,

        Jost' aika tumma, öinen

        Tukalaks' tuntuisi:

        Se pyytäisi sen sieltä

        Ja syttäis jällehen,

        Ja kansalaisten tieltä

        Pois loistais vääryyden.

        Sä, Suomalainen, kulje

        Lain tietä aina vaan;

        Sä älä toista polje,

        Äl' itsees poljeta!

        Kuin kansa eksymättä

        Oikeutta noudattaa,

        Ehdotta, estymättä

        Perivi oikeus maan.