Читать книгу Säkeniä, Kokous runoelmia - Ahlqvist August - Страница 4

        Nonse, riennä, Suomen kieli,

        Korkealle kaikumaan!

        Suomen kieli, Suomen mieli,

        Niiss' on suoja Suomenmaan:

        Yksi mieli, yksi kieli

        Väinön kansan soinnuttaa.

        Nouse, riennä, Suomen kieli,

        Korkealle kaikumaan!

        Suomalaisen kuokka, aura

        Kyntäneet on Suomenmaan;

        Kasvoi vehnä taikka kaura,

        Maa on meidän perkamaa.

        Kelläs täss' ois äänen vuoro

        Meidän maata johdattaa?

        Nouse siis sä, Suomen kieli,

        Korkealle kaikumaan!

        Suomalainen yksin kesti

        Ruton, näljän aikana,

        Yksin miekallansa esti

        Vihoillisen maastansa;

        Suomalain' siis yksin käyköön

        Käsin ohjiin onnensa.

        Nouse, nouse, Suomen kieli,

        Korkealle kaikumaan!

        Äänisjärvi, Pohjanlahti,

        Auranrannat, Vienansuu,

        Siin' on, Suomalainen, mahti,

        Jok' ei oo kenenkään muun,

        Sillä maalla sie oot vahti;

        Älä ääntäs halveksu!

        Nouse, riennä, Suomen kieli,

        Korkealle kaikumaan!