Читать книгу Sampo - Gottlund Carl Axel - Страница 4

    Jo ma olen Suomesta tullut,

    Savon moasta samonna;

    Jo ma olen Turussa ollut,

    Pohjan maita poljenna;

        Nyt mä miehun merellä,

        Liehun laineen eärellä:

        Kuules, kuules kultainen,

          Milloin kotiin tultaineen?

    Suloinen oli Suomessa olla,

    Isän kullan majassa;

    Tukala oli Turusta tulla,

    Istua koarella laivassa.

        Niinkuin kyyhky kyykistiin,

        Orren alla kyyristiin:

        Kuules, kuules kultainen,

          Milloin kotiin tultaineen?

    Purjeet pantiin pursiin peällä,

    Honkan latvoin laitettiin;

    Tuulell' tuimall', kovall' seällä,

    Halki laineen laskettiin.

        Voahet vaipui laijoillen,

        Vesi parskui paijoillen:

        Kuules, kuules kultainen,

          Milloin kotiin tultaineen?

    Suomen salot, Suomen soaret,

    Vaikenivat silmistäin;

    Ilman pielet, taivaan koaret,

    Suljivat meit' sylisään.

        Pilvet maita pimitti,

        Silmissämme sinitti:

        Kuules, kuules kultainen,

          Milloin kotiin tultaineen?

    Ystävät ne jäivät sinnek,

    Vieretellen veikkojaan;

    Purjeet veivät meitä, minnek

    Tuuli lykkäis, voimallaan.

        Muillen maillen laskettiin,

        Aluksella astuttiin:

        Kuules, kuules kultainen,

          Milloin kotiin tullaineen?

    Monta kertaa muistan vielä

    Koton kauniin paikkoja,

    Ussein juohtuu vielä mielein

    Muinoisia aikoja;

        Isäin, emäin, siskoini,

        Ja mun kulta-sirkkuni:

        Kuules, kuules kultainen,

          Milloin kotiin tullaineen?

    Yksin laulan minä tiellä,

    Ouvoss' joukoss' ollessain;

    Suomalainen olen vielä,

    Vaikka muihen vallassa:

        Jumala mun auttakoon,

        Kotihin toas laittakoon!

        Kuules, kuules kultainen,

          Milloin kotiin tultaineen?