Читать книгу Kultaa ja kuntoa: Romaani Klondykesta - Jack London - Страница 14
II.
ОглавлениеMyrsky jatkui vielä seuraavana päivänä. Lindermanin-järvi oli vain kapea, veden täyttämä vuorenrotko. Tämän suppilon läpi puhalteli vuorilta tuleva viima epäsäännöllisesti, toisin ajoin voimakkain puuskin ja toisin ajoin hiukan hiljeten.
"Jos annatte minun yrittää, niin luulen meidän pääsevän matkalle", sanoi Kit, kun kaikki oli valmiina lähtöä varten.
"Mitäpä sinä osaisit?" näykki Stine.
"Koettakaa", vastasi Kit ja mukautui.
Hän oli ensi kerran eläessään palkkatyössä, mutta hän oppi vakavasti tottelemaan. Kuuliaisena ja hilpeänä hän otti osaa erilaisiin turhiin yrityksiin, joilla koetettiin saada vene vesille.
"Miten sinä menettelisit?" kysyi vihdoin Sprague hengästymisestä puolikuoliaana ja melkein uikuttaen.
"Kävisin istumaan ja odottaisin tyynempää hetkeä, ja sitten yritettäisiin niin kovasti kuin suinkin jaksettaisiin."
Hän oli ensimmäinen, joka kehitti tuon suunnitelman, niin yksinkertainen kuin se olikin. Se tuotti tuloksen heti ensi kertaa käytäntöön sovellettaessa. He nostivat sitten huopapeiton mastoon purjeeksi ja kiitivät järveä pitkin. Stine ja Sprague tulivat kohta hilpeälle tuulelle. Alituisesta pessimismistään huolimatta oli myös Shorty hyvällä päällä, ja Kitin mieltä innosti yritys niin, ettei hän voinut nurkua. Sprague kamppaili peräsimen kanssa neljännestunnin, mutta katsoi sitten pyytävästi Kitiin. Kit vapautti hänet.
"Minun käsivarteni ovat aivan puutuneet ponnistuksista", mutisi Sprague puolustellen.
"Ette ole tainnut syödä koskaan karhunlihaa?" kysyi Kit myötätuntoisesti.
"Mitä piruja tarkoitat?"
"En mitään erityistä. Arvelin vain."
Mutta herrojensa selän takaa Kit huomasi Shortyn säteilevän irvistyksen. Shorty oli jo äkännyt, mikä piikki oli Kitin vihjauksessa.
Kit pysyi peräsimessä Lindermanin toiseen päähän asti. Hän oli niin taitava, että molemmat nuoret ja työtä kammoavat herrat alkoivat sanoa häntä perämieheksi. Shorty oli yhtä mielissään ja ryhtyi vapaaehtoisesti jatkamaan kokin virkaa jättäen veneen hoidon toisille.
Lindermanin- ja Bennetin-järven välillä oli kannas. Keveässä lastissa olevaa venettä autettiin pientä, mutta voimakasta yhdistävää virtaa alaspäin, ja Kit sai paljon lisätietoja vedestä ja veneestä. Mutta kun tuli kantaa matkatavaroita, niin Stine ja Sprague katosivat, ja heidän palkollistensa täytyi kantaa kaksi päivää tavaroita kannaksen poikki, niin että selkä oli katketa. Ja samaten kävi tällä matkalla monena muuna surkeana päivänä.
Rautaisen ankara pohjolan talvi läheni lähenemistään, ja lukuisat vastoinkäymiset viivyttivät heitä. Windy Armissa Stine karkotti Kitin itsevaltiaasti pois peräsimestä ja rupesi itse hoitamaan sitä. Tunnin kuluessa vene teki haaksirikon aaltojen pieksämällä rannalla. Kaksi päivää meni siellä hukkaan korjauksia tehdessä. Kun he tulivat lähtöpäivän aamuna veneen luo astuakseen siihen, huomasivat he, että veneen keula- ja perälaitoihin oli piirretty isoin kirjaimin:
