Читать книгу Lotin avioliitto - Pierre Loti - Страница 13

Sisällysluettelo

Kun kulkee puolisen tuntia Apirén tietä pitkin, tapaa oikealla pensaikossa suuren luonnollisen, vuoren sisään kovertuneen altaan. — Fataua-puro syöksyy siihen koskena pärskyttäen juoksevaa, suloisen raikasta vettä.

Siellä oleskeli koko päivän lukuisa seurue; Papeeten nuoret kaunottaret lepäilivät ruohokossa ja viettivät lämpimiä, troopillisia päiviä puhellen, laulellen ja nukkuen, tai vielä mieluummin uiden ja sukellellen kuin vilkkaat kultakalat. — He astuivat veteen musliiniviittoihinsa puettuina, ja pitivät ne sitten märkinä yllään nukkuessaankin niin kuin muinaiset najadit.

Sinne tuli usein matkustavia merimiehiä seikkailuille ja siellä vallitsi neekeritär Tétuara — ja siellä pidettiin varjossa uhkeita pitoja oransseilla ja guavepuun hedelmillä.

Tetuara kuului melanesialaiseen, mustaan kanakkirotuun. — Euroopasta tuleva laiva oli kerran ottanut hänet eräältä saarelta Kaledonian luota ja jättänyt hänet Papeeteen, tuhansien penikulmien päähän kotiseudultaan, ja täällä teki hän saman vaikutuksen kuin englantilaisten missien joukkoon eksynyt Kongotar.

Tétuaralla oli tyhjentymätön varasto hyvää tuulta, apinamaista iloisuutta ja täydellistä hävyttömyyttä, ja missä hän kulki kävi jymy ja jyske. Näitten henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi oli hän perin arvokas poikkeus veltosta seurapiiristään, ja hän olikin Fataua-puron arvohenkilöitä.