Читать книгу Sotamuistelmani 1914-1918 - Erich Ludendorff - Страница 7

Neljä vuotta olemme syvimmässä sopusoinnussa työskennelleet yhdessä kuin yksi mies, kenraalisotamarsalkka ja minä. Syvällä ja hartaalla tyydytyksellä näin, että hänestä tuli Saksan kansalle tämän sodan ihannehenkilö, jokaiselle saksalaiselle voiton perikuva.

Kenraalisotamarsalkka salli minun päästä osalliseksi kunniastaan. Viettäessään seitsemättäkymmenettä syntymäpäiväänsä lokak. 2:sena 1917 hän puki tämän erikoisen syvästi tunnettuihin sanoihin.

Sotapäällikölle kuuluu vastuunalaisuus. Hänelle se kuuluu maailman edessä ja myös itsensä, oman armeijansa ja oman isänmaansa edessä, joka on paljon raskaampaa. Esikunnan päällikkönä ja ensimmäisenä kenraalimajoitusmestarina olin täydelleen vastuunalainen hänen kerallaan ja olen aina ollut tästä tietoinen. Vastaan teoistani milloin tahansa.

Meidän molempain strateegiset ja taktilliset mielipiteemme kävivät täydelleen yhteen ja siitä johtui itsestään sopusointuinen ja luottamuksellinen yhteistyö. Apulaisteni kanssa harkittuani esitin kenraalisotamarsalkalle lyhyesti ja suppeasti ajatukseni kaikkien sotatointen suunnittelusta ja johdosta ja tein hänelle aivan määrätyn ehdotuksen. Minulla oli se tyydytys, että kenraalisotamarsalkka aina — Tannenbergistä alkaen aina eroamiseeni 1918 — ajatteli samoin kuin minäkin ja hyväksyi käskysuunnitelmani.

Meillä niinikään oli sama käsitys tämän kansansodan luonteesta ja siitä johtuvista välttämättömyyksistä. Samoin olivat mielipiteemme rauhasta samat. Kenraalisotamarsalkka tahtoi yhdessä minun kanssani turvata Saksan kansan elämän uusilta hyökkäyksiltä. Persoonallisuudellaan hän esiintyi tämän kaiken puolesta.

Ne, joille ylimmän armeijanjohdon valta oli esteenä itsekkäitten päämääräin saavuttamiselle tai vielä saattoi siksi tulla, koettivat erottaa kenraalisotamarsalkan ja minut toisistamme. Hänen persoonansa kimppuun ei uskallettu käydä, sen vuoksi suunnattiin isku minua kohtaan. Keksittiin ristiriitoja kenraalisotamarsalkan ja minun tekojen ja ajatusten välillä. Hän sen mukaan edusti hyvän, minä pahan prinsiippiä. Niiden, jotka tämmöisiä levittelivät, olisi ainakin tullut tehdä samalla myös kenraalisotamarsalkka vastuunalaiseksi kaikesta luulotellusta vahingosta, muutoin he heikonsivat hänen asemaansa ja tekivät hänestä miehen, jolla ei ollutkaan niitä korkeita ominaisuuksia, jotka he tahtoivat hänessä nähdä ja jotka hänellä onkin.

Kenraalisotamarsalkan maine pysyy lujana Saksan kansan sydämessä.

Minä olen häntä suuresti kunnioittanut ja häntä uskollisesti palvellut, pitänyt arvossa hänen ylhäistä mieltään, samoin kuin kuninkaanrakkauttaankin ja edesvastuunalttiuttaan.